Eduskunta hyväksyi kansainvälisen avun antamisen ja ottamisen eduskunnan toisessa käsittelyssä tiistaina. Laki hyväksyttiin suuren yksimielisyyden merkeissä.
Tarve lain säätämiseen syntyi jo vuonna 2009, jolloin EU:n Lissabonin sopimuksessa sovittiin, että jäsenmaat auttavat toisiaan ja saavat apua sitä pyydettäessä.
Ranska elvytti kuolleen kirjaimen
Pitkään arveltiin, että tämä olisi vain muodollinen julistus, ns. kuollut kirjain, koska EU-maiden sotilasyhteistyö sujuu Naton kautta, johon useimmat jäsenmaat kuuluvat.
Suomi näytti jäävän paitsioon, kunnes Pariisin suuren terrori-iskun jälkeen Ranska yllättäen elvytti tämän lainkohdan pyytämällä kansainvälistä apua Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja avunantolausekkeiden nojalla. Se sopi Suomelle erinomaisen hyvin, kuten ulkoministeri Timo Soini (ps.) on todennut.
Samalla huomattiin, ettei Suomen lainsäädäntö salli avun antamista kaikin tavoin. Suomi auttoi Ranskaa mm. korvaamalla Ranskan joukkoja YK-tehtävissä. Lainsäädännön rajoitukset huomattiin myös, kun Ruotsi etsi aluevesiltään vieraita sukellusveneitä. Suomi ei voinut lähettää avuksi omaa taistelualustaan, koska laki kielsi.
Nyt nämä rajoitukset poistetaan.
Eduskunta vahvisti kiireisen päätöksen
Ulkoasiainvaliokunta lisäsi lakiesitykseen ponnen, jonka eduskunta nyt hyväksyi. Sen mukaan Suomi voi päättää avun pyytämisestä tai antamisesta erityisen nopealla tavalla tilanteessa, joka on erityisen kiireinen, ja jossa apu on välttämätöntä suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä uhkaavan terrori-iskun tai valtion turvallisuutta vakavasti uhkaavan välittömän vaaran torjumiseksi, eikä vaaraa ole mahdollista torjua lievemmillä keinoilla.
Päätös voitaisiin tehdä nopeammin kuin mitä laissa toisaalla muuten sanotaan. Erityisen nopean päätöksen tekisi valtioneuvoston yleisistunto tai tasavallan presidentti.
Samat säännöt kuin muilla EU-mailla
Ilkka Kanervan (kok.) mukaan laki tarkoittaa käytännössä, että Suomen puolustusvoimat voi tästä eteenpäin ottaa hoitaakseen myös voimankäyttöön perustuvaa kansainvälistä toimintaa, kun kansainvälinen tilanne avun pyytämisen kautta sitä edellyttää tai kun avun meille tuominen on mahdollista kansainvälisen yhteisön kautta tapahtuvan avun vastaanottamisen merkeissä. Armeija saa samat valtuudet, jotka muissa EU-maissa ovat olleet jo aiemmin.
Kanerva korosti myös, ettei Suomi ehdoin tahdoin hakeudu konflikteihin, vaan haluaa pitäytyä niiden ulkopuolella; se on maanpuolustuksen lähtökohta. Suomi ei voi myöskään olla kauttakulkumaa hyökkäyksille toisia maita vastaan.
– Se on hyvin tärkeää, Lea Mäkipää (ps.) vahvisti.
Kanerva on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
Vapaaehtoiset etusijalla
Laissa säädetään myös puolustusvoimien kantahenkilökunnan osallistumisesta kansainvälisiin tehtäviin tarvittaessa määräyksellä, ei pelkän vapaaehtoisuuden pohjalta.
Mäkipää sanoi, että kansainvälisen toimintaan käytetään ensisijaisesti sellaista henkilöstöä, joka on todella sitoutunut kansainvälisiin toimintoihin, mutta muutakin henkilöstöä voidaan käyttää, jotta varmistetaan riittävät henkilövarat ja osaaminen.
– Mutta puolustusvaliokunta myös toteaa, että tässäkin asiassa pitäisi aina ottaa mahdollisesti huomioon henkilökohtaiset syyt ja perhesyyt. Mielestäni aina niitä vapaaehtoisia löytyy, kuten asiantuntijoiden puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Palveluehtojen on oltava kunnossa, vakuutukset ynnä muu, ja kun ajatellaan esimerkiksi tätä Afganistan-operaatiota, se on kestänyt 10 vuotta jo, niin siihen on kyllä löytynyt aina helposti halukkuutta, Mäkipää totesi.
Hän muistutti myös, että laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä tuli voimaan tämän vuoden alussa: sitä korvataan kaikkiin kriisinhallinta- ja muihin kansainvälisiin tehtäviin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
