Julkisuuspelissä oppositio jää usein hallituksen varjoon. Eduskunnan suullisen kyselytunnin tarkoituksena onkin se, että oppositio pääsee haastamaan hallitusta ja kysymään siltä ajankohtaisista asioista. Kyselytunnit televisioidaan suorana lähetyksenä joka torstai kello 16.00 – 16.55, joten puolueet saavat ilmaista TV-aikaa 55 minuuttia. Näin tapahtui myös marraskuun viimeisenä torstaina.
Suullisen kyselytunnin kysymykset ja vastaukset saavat kestää korkeintaan 60 sekuntia, mikä rajoittaa huomattavasti kysymysten esittäjiä, eli yleensä oppositiopuolueita, kun he selostavat itse asiaa ja esittävät lopuksi kysymyksen ministerille. Yleensä puhemies ensiksi koputtaa nuijallaan pöytää kun minuutin raja on täyttynyt. Jos puhuja ei noteeraa koputusta, puhemies huomauttaa puheajan päättymisestä. Koko puheenvuoro lätsähtää, jos puhemies puhuu sen päälle.
Ministereiden kohdalla minuutin säännöstä lipsuttiin pahemman kerran marraskuun viimeisellä kyselytunnilla. Pääministeri Jyrki Kataisen vastaukset kestivät 1,20 minuuttia, 1,03 minuuttia, 1,20 minuuttia ja seuraavat vastaukset 1,22 minuuttia, 1,10 minuuttia, 1,15 minuuttia ja 1,19 minuuttia. Puhemies Eero Heinäluoma ei muistuttanut kertaakaan kokoomuslaista pääministeriä pysymään yhteisten pelisääntöjen mukaisessa minuutin pituisessa vastausajassa, koputusta kylläkin kuului pari kertaa.
Kun demareiden opetusministeri Jukka Gustafsson pääsi vauhtiin, kesti hänen ensimmäinen vastauksensa 1,30 minuuttia, seuraavat Gustafssonin vastaukset veivät aikaa 1,20 minuuttia, 1,35 minuuttia, 1,22 minuuttia, 1,08 minuuttia, 1,05 minuuttia ja 1,35 minuuttia. Puhemies koputteli muutaman kerran opetusministerille, mutta vain viimeisen puheenvuoron jälkeen puhemies kiinnitti ministerin huomiota minuutin aikarajoitukseen.
Demareiden työministeri Lauri Ihalainen puolestaan teki ehkä kaikkien aikojen ennätyksen vastausaikojen ylityksissä. Ihalaisen vastaukset kestivät 1,20 minuuttia, 1,47 minuuttia ja 1,30 minuuttia. Puhemies Heinäluoma ei huomauttanut Ihalaista kertaakaan reippaista aikataulujen ylityksistä, mutta sentään koputteli pari kertaa nuijalla.
Vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistön vastauksen aikana puhemies alkoi koputella nuijalla pöytään ja puhemies jopa keskeytti Niinistön vastauspuheenvuoron 1,15 minuutin kohdalla.
Edellä kuvatun ja aikaisempien vastaavien kokemusten johdosta kirjoitankin joulupukille, että hän toisi puhemiehelle lahjaksi uuden, kaikille ministereille ja kansanedustajille samassa tahdissa käyvän kellon.
Teksti: Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pj.
Kuva: PS kuvatoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Lue lisää
