Eduskunnan enemmistö haluaa suitset kerjäämiselle

Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen jätti Arto Satosen (kok.), Kari Rajamäen (sd.) ja Antti Rantakankaan (kesk.)  kanssa lakialoitteen kerjäämisen rajoittamisesta. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli puolet kansanedustajista, joten se tulee nopeutetusti eduskunnan käsittelyyn.

Tossavaisen mukaan Suomeen saapuvien kerjäläisten määrä on kasvanut erityisesti Bulgariasta ja Romaniasta. Viime kesänä kerjäläisiä arvioitiin olleen 300-500 henkilöä. He kerjäsivät pääkaupunkiseudun ohella myös muissa suurissa kaupungeissa ja kiersivät kesätapahtumien perässä eri puolilla Suomea. Osa kerjäläisistä toimi melko agressiivisesti.

– Kerjäämiseen liittyy vahva epäilys kerjäläisten ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksistä. Esimerkiksi Romaniassa kaksi Suomeenkin kerjäläisiä järjestänyttä rikollisjärjestöä on tuomittu pitkiin rangaistuksiin. Kerjääjien osalta on varmistettava, että he eivät ole ihmiskaupan uhreja, Tossavainen perustelee aloitetta.

– Useissa Euroopan maissa kerjäämistä on alueellisesti rajoitettu tai jopa kokonaan kielletty. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kerjääminen on kokonaan kiellettyä julkisilla paikoilla ja Tanskassa ulkomaalaista kerjääjää voi odottaa jopa viiden vuoden porttikielto maahan. Alueellisia rajoituksia on mm. Espanjassa, Ranskassa, Slovakiassa ja Tshekissä.

Lakialoite mukailee Norjan lain mukaista mallia, jonka mukaan kerjäläisten tulee rekisteröityä.

– Näin poliisilla on tiedossa kaikki maassa kerjäävät ihmiset ja poliisi voi tarvittaessa selvittää heidän taustansa. Rekisteröityminen tuo kerjäläiset virallisen järjestelmän piiriin, mikä vähentää riskiä kerjäläisten hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta, Tossavainen kuvaa.

Norjan laki sallii Tossavaisen mukaan myös alueellisen kerjäämisen kiellon. Kerjääminen voidaan kieltää esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, matkailukohteissa ja kesätapahtumissa. Näin paikallisesti voidaan valita alueet, joissa kerjäämistä ei haluta tapahtuvan.