Lehtikuva Aliisa Piirla
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen jätti Arto Satosen (kok.), Kari Rajamäen (sd.) ja Antti Rantakankaan (kesk.) kanssa lakialoitteen kerjäämisen rajoittamisesta. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli puolet kansanedustajista, joten se tulee nopeutetusti eduskunnan käsittelyyn.
Tossavaisen mukaan Suomeen saapuvien kerjäläisten määrä on kasvanut erityisesti Bulgariasta ja Romaniasta. Viime kesänä kerjäläisiä arvioitiin olleen 300-500 henkilöä. He kerjäsivät pääkaupunkiseudun ohella myös muissa suurissa kaupungeissa ja kiersivät kesätapahtumien perässä eri puolilla Suomea. Osa kerjäläisistä toimi melko agressiivisesti.
– Kerjäämiseen liittyy vahva epäilys kerjäläisten ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksistä. Esimerkiksi Romaniassa kaksi Suomeenkin kerjäläisiä järjestänyttä rikollisjärjestöä on tuomittu pitkiin rangaistuksiin. Kerjääjien osalta on varmistettava, että he eivät ole ihmiskaupan uhreja, Tossavainen perustelee aloitetta.
– Useissa Euroopan maissa kerjäämistä on alueellisesti rajoitettu tai jopa kokonaan kielletty. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kerjääminen on kokonaan kiellettyä julkisilla paikoilla ja Tanskassa ulkomaalaista kerjääjää voi odottaa jopa viiden vuoden porttikielto maahan. Alueellisia rajoituksia on mm. Espanjassa, Ranskassa, Slovakiassa ja Tshekissä.
Lakialoite mukailee Norjan lain mukaista mallia, jonka mukaan kerjäläisten tulee rekisteröityä.
– Näin poliisilla on tiedossa kaikki maassa kerjäävät ihmiset ja poliisi voi tarvittaessa selvittää heidän taustansa. Rekisteröityminen tuo kerjäläiset virallisen järjestelmän piiriin, mikä vähentää riskiä kerjäläisten hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta, Tossavainen kuvaa.
Norjan laki sallii Tossavaisen mukaan myös alueellisen kerjäämisen kiellon. Kerjääminen voidaan kieltää esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, matkailukohteissa ja kesätapahtumissa. Näin paikallisesti voidaan valita alueet, joissa kerjäämistä ei haluta tapahtuvan.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
