LEHTIKUVA
Edellisen hallituksen tekemät menolisäykset ja velanotto sekä korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää vielä vuosia
Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Lisäksi ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkoihin menee yli kolme miljardia euroa.
Hallituksen budjettiriihessä valmistui jo tiistai-iltana ehdotus ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että vaikka talouden luvut näyttävät huolestuttavilta, hallitus on sitoutunut edistämään hallitusohjelman kirjauksia ja ”kääntämään velkalaivaa” uudelle kurssille.
Tiedotustilaisuudessa Purra korosti, että huolestuttavista signaaleista huolimatta talous ei kuitenkaan ole romahtamassa, ja valtaosa hallitusohjelman toimista etenee yhä suunnitellusti.
Tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa kuitenkin myös aiempien verotuloarvioiden muutos: valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa.
Hyvinvointialueet nielevät rahaa
Ensi vuonna valtio ottaa uutta velkaa 11,5 miljardia euroa. Vielä elokuussa valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että budjetin alijäämä olisi kymmenen miljardin euron luokkaa. Purra korosti, että hallituksen tavoittelemat toimet, kuten työllisyyden ja tuottavuuden kasvu ja rakenteelliset uudistukset, eivät vielä näy luvuissa.
Edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset ja korkomenojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää ensi vuonna ja myös tulevina vuosina. Ensi vuonna valtion budjetista pelkkiin velan korkomenoihin hupenee 3,2 miljardia euroa.
Valtiontalouden alijäämä on vielä vuonna 2027 yhä lähellä 10 miljardia euroa hallituksen toimista huolimatta. Purra avasi syitä, jotka selittävät tilannetta.
– Esimerkiksi korkomenot ovat lyhyessä ajassa paisuneet valtavasti, mukana on HX-hävittäjähankkeen menot, verotulot alenevat – erityisesti liikenteestä ja valmisteveroista. Lisäksi tulevat hyvinvointialueet, joiden rahoituksen tarve kasvaa ihmisten ikääntymisen myötä ja palveluiden tarpeen kasvusta.
Edellisellä vaalikaudella on myös päätetty monia lisäpanostuksia esimerkiksi turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen.
Toteutumista seurataan tiiviisti
Hallitus on toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia. Sopeutuksille onkin viimeinen hetki, sillä julkisen talouden tilanne on uusien ennusteiden mukaan huolestuttava. Valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea.
Purra kertoi, että budjettiriihessä tehtiin päätös siitä, että jatkossa talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa ennusteiden ja lukujen kehittymistä sekä hallitusohjelman talouspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
– Hallitus tulee arvioimaan julkisen talouden tilannetta. Mahdollisista tarvittavista lisätoimista tehdään päätöksiä puoliriihessä.
Hallituksen talousarvioneuvottelujen tiedotustilaisuus pidettiin tiistai-iltana Valtioneuvoston linnan tiedotustilassa. Katso koko tilaisuus täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- velkalaiva korkomenot budjettiehdotus rakenteelliset uudistukset hyvinvointialueet tavoitteet valtiontalous menolisäykset verotulot Riikka Purra Alijäämä Hallitusohjelma työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna
Hallitukselta merkittäviä panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja katurikollisuuden torjuntaan: Poliisin määrärahoihin tuntuva korotus
Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa: Maksamme pelkkiä valtionvelan korkoja ensi vuonna yli kolme miljardia euroa
Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”
Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja
Hallituksen tavoite on lisätä pelkän peruskoulun varassa olevien opiskelua ja työllistymisedellytyksiä
Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle
Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää