

Matias Turkkila
Economist: Euroalueen deflaatio kurittaa kriisimaita ankarasti
Talousaikakausilehti The Economist esittää laajassa artikkelissaan, että euroalueen kriisimaiden talouksien täytyy painua deflaation puolelle, mikäli maat haluavat kuroa heikentynyttä kilpailukykyään Saksaan nähden. Tähän joudutaan, koska euromaat eivät voi itse devalvoida valuuttojaan. Ainoa vaihtoehto deflaatiolle olisi se, että Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaisi rajut toimet inflaation käynnistämiseksi. Tähän ei Saksa ole ainakaan toistaiseksi suostunut.
Yhteinen valuuttakurssi on tunnetusti euroalueen erityispiirre. Yhteisvaluutta heikentää kysyntää Euroopan kriisimaissa, ja jossain vaiheessa kurssi vaikuttaa saksalaistuotteidenkin kysyntäongelmiin. Kysyntä heikkenee kriisimaissa siksi, että deflaatio pakottaa pudottamaan hintoja kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Jotta yritykset olisivat kuitenkin kannattavia, niiden tulee laskea hintojensa ohella myös palkkoja. Heikentynyt palkkataso taas kutistaa ennestäänkin heikkoa kysyntää.
Samaan aikaan jo olemassa olevat velkamäärät eivät putoa samassa tahdissa. Näin yhä alenevilla tuloilla velkojen hoitoon menevä rahamääräinen osuus kasvaa, ja tämäkin leikkaa kysyntää. Syntyy tuhoisa kierre, joka lopulta tavoittaa saksalaistuotteidenkin kysyntälaman. Saksan vientiin nojautuva talouspolitiikka on vaarassa ajautua karille.
Julkisen talouden mahdoton yhtälö?
Julkista taloutta pyöritetään kahdenlaisilla tuloilla. Ensimmäiseksi valtio kantaa erilaisia veroja toimiinsa. Mikäli kulut ovat verotuloja suuremmat, valtio turvautuu toiseen tulonlähteensä: velanottoon. Toiselle vaihtoehdolle voi olla kuitenkin rajoitteita. Mikäli takaisinmaksusta ei ole varmuutta, luotottajat voivat kieltäytyä lainaamasta valtiolle.
Näin kävi eurokriisin alkuvaiheissa muutamissa euromaissa, minkä vuoksi lainahanojen mentyä kiinni jouduttiin turvautumaan muiden euromaiden luottoihin. Näin syntyivät tukipaketit.
Toinen mahdollisuus velkamäärien kasvattamisen estämiselle on se, että velkaantuminen kielletään – osin tai kokonaan – yhteisin sopimuksin.
Vaikka lainaraha on lähes puoli-ilmaista, niin siihen ei saisi koskea. Alhaiset korot houkuttelevat velkaantumaan – on kuin luottoa tarjoavat osapuolet huutaisivat: “Velkaantukaa!”
Julkistalouden tulisi rajoitteiden vuoksi kattaa siten ainakin pääosin kaikki menonsa verotuloista. Mikäli palkat laskevat ja kysyntä heikkenee, tämä käy vaikeaksi. Hiipuva kysyntä pienentää tuloverojen ja kulutusverojen määrää.
Syntynyt verokuoppa pitää täyttää jollain tavalla. Joko veroja pitää nostaa, tai julkisia menoja leikata. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska poliittista tahtoa tällaisiin toimiin on vaikea saavuttaa.
Verojen nostaminen leikkaa sekin entisestään yksityisten kysyntää. Julkismenoja karsimalla taas joudutaan joko julkisten alojen palkkojen laskuun tai irtisanomisiin. Jälkimmäinen paitsi leikkaa sekin kysyntää, myös kasvattaa menoja työttömyysturvan muodossa. Yhtälö onkin hyvin vaikea ratkottavaksi.
Deflaation pysäyttäminen on vaikeaa
Kysynnän puutteesta johtuvaa “huonoa deflaatiota” on vaikea pysäyttää siinä vaiheessa, kun se on kerran lähtenyt käyntiin. Economist muistuttaa, että Japanin deflaatiota ei osattu nähdä ennalta, eikä sen taltuttaminen onnistunut useisiin vuosiin.
Lehti huomauttaa, että deflaatio ruokkii itse itseään. Tämä johtaa kysyntälamaan – ihmiset vähentävät kulutustaan, koska he arvelevat lähitulevaisuudessa saavansa samat tuotteet edullisemmin.
– Tämä on rehevää maaperää vahingolliselle kierteelle, mikä vaikuttaa siten myös odotuksiin, EKP:n johtaja Mario Draghi ilmoitti toukokuussa.
Japani onnistui lopulta taltuttamaan deflaation rajuin valtiolainaostoin. Toisin sanoen, Japani lisäsi julkista kulutustaan rutkasti. Tähän ei EU-maiden keskenään sopiman, menokuuriin pakottavan sopimuksen takia voida kuitenkaan mennä. Mikä siis neuvoksi?
Jäljelle jäävät EKP:n toimet, mutta Saksa on näitäkin toimia vastaan. On mahdollista, että Saksa ilmoittaa, ettei maa aio osallistua yhteistä riskiä nostaviin yhteisvastuutalkoisiin, koska maan lait eivät anna myöden.
EKP ei voi deflaatiopelkojen edessä noudattaa enää normaalia rahapolitiikkaa – säätämällä korkotasoa – koska se ei voi enää juurikaan laskea korkotasoa. EKP:n keskeinen ohjauskorko on jo 0,05 prosentissa, eli hyvin lähellä nollaa. Reaalikorkotasoa ei voi mielekkäästi laskea nollan alapuolelle.
EKP on aikeissa kuitenkin kasvattaa tasettaan muilla keinoin. Keskuspankki on jo ilmoittanut ostaneensa omaisuusvakuudellisia arvopapereita, mutta kriitikot katsovat, ettei EKP:lla ole riittävästi ostettavaa voidakseen piristää inflaatiota merkittävästi tätä kautta.
Koko euroalueen inflaatio on enää 0,3 prosentissa, eikä se ole pitkään aikaan ollut lähellä EKP:n tavoitetta, joka on kaksi prosenttia.
Mikä piristäisi eurotaloutta?
Euroalueen julkistalouksilla ei ole valtuuksia piristää inflaatiota. Tämän lisäksi myös EKP:n toimivaltuudet ovat vahvasti rajoitetut. Valtuuksien saamiseksi on jostain säännöstä luovuttava, tai sitten sääntöjä on rikottava, Economist kirjoittaa.
Kaiken lisäksi euroalueen kriisimaissa on ollut vaikeaa parantaa kilpailukykyä Suomessakin puhutulla “palkkamaltilla”, koska kilpailukykyä pitäisi saada parannettua myös Saksaan nähden.
Euroalueen sisäisessä kilpailukyvyn saavuttamisessa tarvitaan inflaatioeroja eri euromaiden kesken, Economist kirjoittaa. Tämä on kuitenkin likimain mahdotonta, koska Saksankin inflaatio on alhaalla 0,8 prosentissa.
Tällöin monen kriisimaan talouden tuleekin painua deflaation puolelle. Se onkin toteutunut jo Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa, lehti toteaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yale-professorin terveiset: karsikaa euroaluetta

Financial Times: Euro on suuremmassa vaarassa nyt kuin vuonna 2012
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää