Viikon 30/2017 luetuin
Turvapaikanhakijan saa palauttaa poikkeuksellisissakin olosuhteissa ensimmäiseen EU-saapumismaahan, linjasi EU:n tuomioistuin Dublin-asetuksen tulkintaa. Päätös voi vaikuttaa merkittävästi EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaan tulevaisuudessa.
Tuomioistuimen ratkaisu koski kahta afgaaniperhettä ja yhtä syyrialaista, jotka hakivat turvapaikkaa jätettyään Kroatian. Tuomioistuimen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely oli Kroatian vastuulla, BBC kertoo. Molemmissa tapauksissa hakijat olivat saapuneet unioniin Kroatian kautta, mutta kroatialaisviranomaiset olivat ohjanneet hakijat eteenpäin naapurimaihin.
Euroopan unionin Dublin III -asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä, maassa, jonka kautta hakija on saapunut EU:n alueelle. Turvapaikkakriisin 2015-2016 aikana asetusta ei kuitenkaan juurikaan noudatettu, vaan turvapaikanhakijat käytännössä saivat itse valita, missä maassa turvapaikkaa hakea. Suuri osa turvapaikanhakijoista sai turvapaikan tai ainakin oleskeluluvan haluamassaan maassa.
Syyrialainen oli hakenut turvapaikkaa Sloveniasta, afgaaniperhe Itävallasta. Slovenia ja Itävalta halusivat palauttaa hakijat Kroatiaan. Useimmat tätä reittiä tulevat turvapaikanhakijat olivat tosin matkalla vielä Sloveniaa ja Itävaltaa pitemmälle, Saksaan ja aina Ruotsiin ja Suomeen asti.
Tuomioistuimen nyt tekemän ratkaisun mukaan turvapaikkahakemukset olisi tullut käsitellä Kroatiassa, ja Itävallalla ja Slovenialla oli oikeus palauttaa hakijat Kroatiaan. Tuomioistuimen perustelujen mukaan muuten Kroatia pystyisi välttämään vastuunsa turvapaikkaprosessissa.
Aiemmin turvapaikkakriisin aikana tuomioistuimen julkisasiamies oli linjannut, että pakolaiskriisin kaltaisissa poikkeusoloissa Dublin-asetuksesta voi poiketa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Lue lisää
Lue lisää
