Viikon 30/2017 luetuin
Turvapaikanhakijan saa palauttaa poikkeuksellisissakin olosuhteissa ensimmäiseen EU-saapumismaahan, linjasi EU:n tuomioistuin Dublin-asetuksen tulkintaa. Päätös voi vaikuttaa merkittävästi EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaan tulevaisuudessa.
Tuomioistuimen ratkaisu koski kahta afgaaniperhettä ja yhtä syyrialaista, jotka hakivat turvapaikkaa jätettyään Kroatian. Tuomioistuimen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely oli Kroatian vastuulla, BBC kertoo. Molemmissa tapauksissa hakijat olivat saapuneet unioniin Kroatian kautta, mutta kroatialaisviranomaiset olivat ohjanneet hakijat eteenpäin naapurimaihin.
Euroopan unionin Dublin III -asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä, maassa, jonka kautta hakija on saapunut EU:n alueelle. Turvapaikkakriisin 2015-2016 aikana asetusta ei kuitenkaan juurikaan noudatettu, vaan turvapaikanhakijat käytännössä saivat itse valita, missä maassa turvapaikkaa hakea. Suuri osa turvapaikanhakijoista sai turvapaikan tai ainakin oleskeluluvan haluamassaan maassa.
Syyrialainen oli hakenut turvapaikkaa Sloveniasta, afgaaniperhe Itävallasta. Slovenia ja Itävalta halusivat palauttaa hakijat Kroatiaan. Useimmat tätä reittiä tulevat turvapaikanhakijat olivat tosin matkalla vielä Sloveniaa ja Itävaltaa pitemmälle, Saksaan ja aina Ruotsiin ja Suomeen asti.
Tuomioistuimen nyt tekemän ratkaisun mukaan turvapaikkahakemukset olisi tullut käsitellä Kroatiassa, ja Itävallalla ja Slovenialla oli oikeus palauttaa hakijat Kroatiaan. Tuomioistuimen perustelujen mukaan muuten Kroatia pystyisi välttämään vastuunsa turvapaikkaprosessissa.
Aiemmin turvapaikkakriisin aikana tuomioistuimen julkisasiamies oli linjannut, että pakolaiskriisin kaltaisissa poikkeusoloissa Dublin-asetuksesta voi poiketa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
