Presidentti Trump tapasi Pohjois-Carolinan matkallaan paikallisten päättäjien lisäksi kotinsa hurrikaanin vuoksi menettäneitä kansalaisia. / LEHTIKUVA
Donald Trump suuntasi ensimmäisen matkansa presidenttinä Yhdysvaltain luonnonkatastrofeista pahoin kärsineisiin Pohjois-Carolinan ja Kalifornian osavaltioihin. Byrokratia ei saa enää olla presidentin mielestä tuhojen korjaamisen esteenä ja paras ymmärrys tarvittavista toimista on aina lähinnä tuhoaluetta. Donald Trump on edelleen poliitikko, mutta nyt hän on myös toivon ääni ja koko kansan presidentti.
Hurrikaani Helene teki viime syksynä tuhojaan Pohjois-Carolinassa. Ainakin 104 ihmistä kuoli ja aineelliset vahingot ovat miljardiluokkaa. Presidentti Donald Trump päättikin aloittaa ensimmäisen matkansa virkaanastujaisten jälkeen juuri Amerikan hurrikaanialueelta perjantaina paikallista aikaa.
Trump otti paikallisen yleisönsä sanoen ”te annoitte ennätyksellisen tukenne meille, nyt minä tuen vahvasti teitä”. Seuraavaksi Trump hyppäsikin puheessaan jo Kalifornian Los Angelesiin ja ihmetteli, ”miksi nämä laskevat miljoonia ja miljoonia gallonia vettä Tyynenmereen, jonkun pitäisi selittää se ja samalla heillä oli Los Angelesissa puutetta (sammutus)vedestä”.
Piikiteltyään Kalifornian päättäjät Trump pääsi asiaan, joka sekin liittyy viranomaisiin ja nyt kyseessä oli Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA. Presidentin mukaan ”olemme pettyneitä FEMA:an”, kyseinen virasto ei ole hänen mukaansa tehtäviensä tasalla ja se pitäisi mahdollisesti jopa lakkauttaa.
Trump luetteli joukoittain katastrofin jälkiselvittelyissä tapahtuneita asioita, joista hänen syyttävä sormensa osoitti hätätilavirastoa.
– Tämä ei ole hyväksyttävää, presidentti toisteli.
– FEMA on ollut erittäin suuri pettymys, valtava määrä rahaa, valtavan byrokraattinen ja valtavan hidas, Trump totesi ja epäili myös politikoinnilla olevan tekemistä asiain kanssa.
Valtion hätätilavirastoa ei hänen mukaansa välttämättä tarvita, katastrofit hoituisivat nopeammin kuntoon osavaltiotasolla omin voimin ja toimin.
– Pohjois-Carolina on pian taas voimissaan, ehompana kuin koskaan ennen, presidentti vakuutti ennen lähtöään läsnäolijoille.
Saavuttuaan Los Angelesiin Trump ilmoitti kaksi asiaa, jotka edesauttaisivat maastopalojen tuhojen raivausta demokraattien hallitsemassa osavaltiossa. Ensinnäkin osavaltion pitäisi muuttaa äänestyslakeja siten, että laittomasti maahan tulleet eivät enää saisi äänestää ja että jo aiemmin mainittu vesi pitäisi päästä virtaamaan kaupunkiin eikä mereen.
– Tämän jälkeen olisin paras presidentti, jonka Kalifornia on koskaan nähnyt, Trump sutkautti.
Kalifornian demokraattikuvernööri Gavin Newsom halasi Trumpia lentokentällä. Tapaaminen oli yllättävän sydämellisen oloinen siitä huolimatta, että Trump oli arvostellut Newsomia melkoisen railakkaasti maastopalojen tehottomasta hoidosta.
Trump saapui itse tuhoalueelle helikopterilla, lensi tulen hävittämien alueiden ylitse ja sai näin omin silmin kokonaiskuvan katastrofin laajuudesta.
– Se oli hirvittävää, presidentti kuvaili näkemäänsä hävitystä tulen runtelemalla Pacific Palisadesin alueella.
Trump otti lehdistötilaisuudessa paikallisella paloasemalla tilanteen valtiomiesmäisin ottein hallintaansa ja ilmoitti tekevänsä kaiken tarvittavan, jotta ihmiset pääsevät aloittamaan tuhoutuneiden kotiensa jälleenrakentamisen.
– Ei tarvitse odottaa 18 kuukautta, sanoisin 18 päivää riittää, presidentti lupasi.
Trump toi yllättäen esiin myös Suomen ja Itävallan esimerkkimaina, joissa maastopaloja pystytään torjumaan menestyksekkäästi.
– Tehkää kuten he ovat tehneet, presidentti opasti paikallisia.
Trump otti jälleen kantaa myös hätätilaviraston toimiin ja totesi, ”ettei FEMA toimi enää ja että kestää viikkoja, ennen kuin se edes saapuu paikalle”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Presidentti Donald Trump aloitti vaalitaistelun aikana antamiensa lupausten lunastamisen ja allekirjoitti heti lähes 200 asetusta.
Wall Street Journalin (WSJ) haastatteleman lähteen mukaan tulitaukosopimuksen ensimmäinen, kuusi viikkoa kestävä vaihe alkaa maanantaina 20.1. Republikaanien Donald Trump vannoo myös virkavalansa samana päivänä.
Runsas viikko aikaa Donald Trumpin virkaanastujaisiin. Peli kovenee ja uusi presidentti odottaa kärsimättömänä uuden aikakauden alkua. Yhdysvaltain hallinto on hermona, sillä kenelläkään heistä ei ole varmaa tietoa tulevasta - ja muutoksia on luvassa.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Viron heinäkuussa virkaansa astunut pääministeri Kristen Michal tunnetaan pragmaattisena poliitikkona. Keskeistä Virolle on turvallisuuspolitiikka ja puolustuskyky. Tätä opettaa Euroopalle myös Donald Trump.
Donald Trump voitti vaalit, koska amerikkalaiset halusivat presidentin, joka puhuu kaikkien ihmisten arkea koskettavista asioista, kuten hintojen noususta ja laittomasta siirtolaisuudesta. Vastoinkäymisistä ja salamurhayrityksistä huolimatta Trump veti ikimuistoisen vaalikampanjan, joka oli paljon hauskempi, ihmisläheisempi ja koskettavampi kuin hänen kilpailijansa kampanja. Trumpin voitto merkitsee myös itsenäisen kansalaisjournalismin voittoa suurten mediayhtiöiden määräysvallasta. Trumpin valinta on jo heikentänyt Yhdysvaltain houkuttavuutta laittomien siirtolaisten silmissä.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
