Die Welt, yksi Saksan päälehdistä, julkaisi laajan kirjoituksen Suomen talouden ongelmista. Kirjoituksen laati lehden johtava taloustoimittaja Holger Zschäpitz.
Lehti esittää Suomelle sisäistä devalvaatiota, jotta viennin kustannuskilpailukyky paranisi – jopa ”brutaali palkkojen sopeutustarve on tarpeen”. Lehden mukaan tätä on poliittisesti erittäin hankala toteuttaa. Lopuksi die Welt toteaa, että tällaisia epäsymmetrisiä shokkeja voitaisiin helpottaa, jos euroalueella olisi nykyistä laajemmat tulonsiirron keinot. Yhteinen verotus voisi myös tulla kysymykseen. Tällaisia uudistuksia on kuitenkin niin ikään hankala toteuttaa ja siksi Suomi joutuu turvautumaan sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen alentamiseen.
Heinäkuussa julkaistu kirjoitus herätti laajalti huomiota Saksassa ja muun muassa der Spiegel on tuonut jo useampaan kertaan esille Suomen yllättävän suuret talouden ongelmat.
Lehden analyysin mukaan Suomea on kohdannut useita ns. epäsymmetrisiä shokkeja. Näitä ovat olleet Nokian kännykkätuotannon loppuminen, paperiteollisuuden ongelmat ja Venäjän viennin jyrkkä supistuminen. Lisäksi kustannustaso on päästetty Suomessa kasvamaan aivan liikaa. Suomen kilpailukyky on heikentynyt dramaattisesti.
Suomen hallitukset ovat olleet kyvyttömiä reagoimaan shokkeihin.
Lehdessä siteerataan valtionvarainministeri Alexander Stubbia (kok.), joka on voimakkaasti puolustanut Suomen jäsenyyttä, ja joka pitää devalvaatiopolitiikkaa eräänlaisena dopingina. Stubbin kritiikki on suunnattu niille, jotka ovat ehdottaneet paluuta markkaan. Lehti siteeraa myös nobelisti Paul Krugmania, joka aiemmin kesällä väitti blogissaan, että Suomella on samoja ongelmia kuin Kreikalla ja Suomen ei oikeastaan tulisi kuulua euroalueeseen.
Suomea on pitkään pidetty eräänlaisena anti-Kreikkana ja euromaiden mallioppilaana. Suomi on ollut Saksan kanssa euromaiden koviksia (”hardliner”), mitä tulee kriisimaiden pelastamiseen. Sittemmin tästä euromaiden ”koviksesta” on tullut euroalueen sairas mies. Suomen talous ei ole toipunut vuosien 2008-2009 suuresta kriisistä. Kasvu on ollut Suomessa jo vuosia euroalueen heikointa. Lehti pitää tällaista kehitystä hyvin yllättävänä.
Die Weltin kirjoituksessa verrataan Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteen kehitystä ajalla 2000-2015. BKT:n arvon indeksiluku vuonna 2000 oli 100. Vielä vuonna 2008 indeksi oli molemmissa maissa 127. Mutta vuonna 2015 Ruotsin BKT oli kivunnut tasolle 136, mutta Suomi oli pudonnut lukuun 118.
Näiden lukujen valossa Suomesta on tullut taantuva talousalue.
