Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”

19.05.2021 |07:43

Mielipidekyselyjen mukaan perussuomalaiset on kannatukseltaan noussut selvästi pääministeripuolue SDP:tä suositummaksi puolueeksi. Esimerkiksi uusimman HS-gallupin mukaan perussuomalaisia kannattaa 21,6 prosenttia ja demareita enää 19 prosenttia äänestäjistä. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon arvio demarien tilanteesta on, että pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio ja SDP:n puoluekannatus korreloivat vahvasti. – Luulen, että suurin hype alkaa laskea, Halla-aho sanoo.


Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat tiistaina Ilta-Sanomien järjestämässä debatissa, joka nähtiin verkkolähetyksenä.

Perussuomalaisten kasvava suosio näkyy myös siinä, että perussuomalaisilla on kesäkuun kuntavaaleissa enemmän ehdokkaita kuin SDP:llä. Pääministeri Marinin harmiksi Aamulehden tuoreen kuntavaalimittauksen mukaan Marinin kotikaupungissa Tampereella perussuomalaiset on jopa kolminkertaistamassa kannatuksensa edellisiin kuntavaaleihin nähden.

Marinin henkilökohtainen suosio ei siis ainakaan tällä hetkellä ole johtamassa demareita toivottuihin tuloksiin kesäkuun kuntavaaleissa. Marin kommentoi Tampereen tilannetta näennäisen luottavaisena.

– Tampereella meillä on erittäin hyvä ehdokaslista. Uskon kyllä, että sosialidemokraatit ovat suurin puolue. Viimeksikin demarit voittivat Tampereella, Marin sanoi.

Perussuomalaisilla Suomen laaja-alaisin kannatus

Halla-aho arvioi, että Marinin henkilökohtainen suosio ja SDP:n puoluekannatus korreloivat juuri nyt vahvasti. Halla-aho löytääkin selityksen demareiden tilanteelle kuntavaalien alla.

– Luulen, että suurin hype alkaa laskea. Sosialidemokraattien kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu.

Halla-aho sanoi itse olevansa tyytyväinen siihen, että perussuomalaiset on kannatukseltaan maantieteellisesti Suomen laaja-alaisin puolue.

– Meillä on kannatusta suurissa ja keskikokoisissa kaupungeissa sekä haja-asutusalueella. Olen siitäkin tyytyväinen, että me olemme nimenomaan työtä tekevän väestön puolue. Me olemme ylivoimaisesti suurin duunaripuolue. Olemme myös aktiivi-ikäisen väestön puolue eli niin sanottujen kakuntekijöiden puolue, jotka rahoittavat järjestelmää ja joiden on yhä vaikeampi hyväksyä sitä, mitä työstä verotetulla rahalla tehdään.

Marin kiristäisi, Halla-aho keventäisi verotusta

Marin ja Halla-aho ovat eri linjoilla verotuksen suhteen, sillä Marin olisi valmis keräämään nykyistä enemmän kuntaveroa eniten ansaitsevalta tuloluokalta. Marin haluaisi myös uudistaa pääomatuloverotusta siten, että myös kunnat saisivat siitä osansa.

– Mielestäni varakkaiden eli niiden, joilla on vähän leveämmät hartiat, kuuluisi maksaa enemmän. Tämä on sosialidemokraattinen ajattelutapa, Marin sanoi.

Halla-aho totesi, että hyvätuloisten verotuksen tiukempi kiristäminen ei tosiasiassa ratkaise julkisen talouden alijäämää sen paremmin kunnissa kuin valtionkaan tasolla.

– Meidän mielestä avainasemassa julkisen talouden ja ihmisten oman talouden kannalta on se, että työn tekeminen ja yrittäminen olisi kannattavampaa kuin se on tänä päivänä. Paras keino päästä tähän tilanteeseen on keventää työn verotusta.

Marin sanoi olevansa Halla-ahon kanssa samaa mieltä työn tekemisen ja yrittämisen merkityksestä, mutta pääministeri väisti Halla-ahon ehdotuksen veronkevennyksistä. Sen sijaan Marin alkoi luetella toimia, joita kunnissa voidaan tehdä yritystoiminnan tukemiseksi.

– Esimerkiksi yritystoiminnan osalta tonttipolitiikka ja kaavoitus ovat avainasemassa siihen, miten yritykset sijoittuvat ja voivat pärjätä. Työllisyyden osalta taas hallitus on esimerkiksi käynnistänyt työllisyyden kuntakokeiluja, toivottavasti sitäkin kautta voimme vahvistaa työllisyyttä. Vahva julkinen talous edellyttää kuitenkin sitä, että veroeuroja kertyy julkisen kassaan.

Kunnille pumpattiin ylimääräinen miljardi vaalien alla

Kunnille jaettiin viime vuonna koronatukia kolme miljardia euroa. Summassa on miljardi euroa ylimääräistä, eli koronasta tosiasiassa aiheutuneet kulut ylitettiin jopa miljardilla.

Marinilta kysyttiin, miksi kansalaisilta kerättyjä veroeuroja ei käytetty huolellisemmin. Marinin mukaan ylimääräinen kuntamiljardi on käytetty palveluihin kunnissa. Marin myös sanoi, että rahan jakamisen taustalla oli huoli siitä, että kunnat saattaisivat muuten ryhtyä irtisanomaan henkilöstöään.

– Halusimme varmistaa, että kunnissa ei irtisanota eikä lomauteta historiallisen kriisin keskellä.

Halla-aho sanoi, että Marin väistelee kysymystä ylimääräisen miljardin jakamisesta.

-Kukaan ei ole kyseenalaistanut sitä, että kunnille kompensoidaan koronasta aiheutuneita vahinkoja. Kuten Marinkin totesi, kunnathan vastaavat tärkeistä peruspalveluista. Nyt on kuitenkin kyse ylikompensaatiosta eli ylimääräisestä miljardista.

Koronan aiheuttamat vahingot on arvioitu noin kahdeksi miljardiksi euroksi. Halla-ahon mukaan kuntamiljardin taustalla on kuvio, jossa ihmisiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.

– On aika ilmeistä, että kuntien talouteen pumpattiin miljardi euroa ylimääräistä lähinnä vaaleja silmällä pitäen. Lähes kaikki Manner-Suomen kunnat ovat olleet taloudellisesti enemmän tai vähemmän kuralla. Nyt on sitten saatu kunnissa tukirahalla pitkään aikaan paras tulos aikaiseksi. Olisi syytä kuitenkin muistaa, että kun valtio työntää rahaa kuntiin, niin se on ihmisiltä jo kerran verotettua rahaa tai valtion velaksi ottamaa rahaa, ja jonka kuntalaiset maksavat korkojen kera takaisin.

Leikkausten tekeminen olisi Marinille vaikeaa

Marinilta kysyttiin, olisiko hän valmis menoleikkauksiin. Marin alkoi vastaukseksi puhua järkevämmästä tekemisestä ja palvelutoimintojen yhdistämisestä modernimpiin tiloihin. Marinin mukaan fiksummalla tekemisellä käyttömenoja voitaisiin saada laskettua ja saada aikaan säästöjä, mutta leikkauksia Marin ei uskaltanut esittää.

Halla-aho totesi, että on selvää, että asioita kannattaa tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Halla-aho kuitenkin totesi, että kuntien rahoitusongelmia ei voi ratkoa organisaatiouudistuksilla tai digitalisaatiolla.

– Näihin ladataan usein suuria odotuksia. Voi kuitenkin käydä helposti niin, että uudistus nielee enemmän rahaa kuin tuottaa. Suurin osa kunnista on taloudellisesti muutenkin niin ahtaalla, että eivät ne tee mitään ylimääräistä tälläkään hetkellä, joten leikattavaa ei juuri ole.

– On kuitenkin poikkeuksia, kuten Helsinki, joissa rahaa käytetään esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöille lapioitaviin tukiin ja sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin. Nämä tietysti pitää ensimmäisenä leikata pois.

Halla-aho sanoi, että ainoa tapa tasapainottaa kuntien taloutta on kuitenkin se, että poliittisilla päätöksillä mahdollistetaan työpaikkojen ja investointien syntyminen kuntiin.

– Vain sillä tavalla kunnat saavat verotuloja ja valtio saa tuloja, joilla se pystyy tukemaan kuntia.

Ulkorajojen kanssa on vatuloitu jo vuosi

Marin sivusi myös Suomen koronatilannetta ja ennakoi rajoitusten purkamista, kun rokotukset vauhdittuvat lisää.

– Kun rokotukset edistyvät ja tautitapaukset pienenevät – ja kun kausivaihtelu tulee avuksi, niin me voimme alkaa purkaa rajoitustoimia. Ilman muuta tavoitteena on päästä eroon rajoitustoimista. Ne haittaavat yritystoimintaa ja ihmisten elämää monella tavalla. Ei kukaan niitä halua pitää. yllä. Silti on vastuullista edetä maltillisesti ja seurata tilanteen kehittymistä.

Halla-aho moitti hallitusta siitä asenteesta, että on luonnollisesti paljon helpompaa asettaa rajoja valtakunnan sisälle sekä rajoittaa ihmisten elinkeinoja ja liikkumista kuin rajoittaa taudin kulkemista rajojen yli.

– Nyt on vatuloitu jo yli vuosi ulkorajojen kanssa, välillä on annettu ymmärtää, että meillä on yksi Euroopan tiukimmista rajakontrolleista. Sitten kävi ilmi, että se on löysimmästä päästä. Kaikki muut maat pystyvät toteuttamaan valvottuja karanteeneja, vaatimaan ennakkotestejä ja tekemään pakkotestauksia. Meillä on karanteeniin määräämisiä rajoilla, mutta se on yhtä tyhjän kanssa, jos noudattamista ei valvota.

Halla-ahon moitteet menivät Marinin ihon alle

Marin ei pitänyt Halla-ahon kritiikistä, joka näytti menneen pääministerin ihon alle.

– Ajatella. Vaikka Suomi on näin huonosti hoitanut opposition mielestä ihan kaiken koronan osalta, niin silti vain on niin, että Suomessa on Euroopan parhaimmalla tavalla koronapandemia niin taloudellisesti kuin terveydellisesti hoidettu. Ehkä olisi joskus hyvä saada oppositiolta vähän myös kiitosta. Kun hyvinkin on asioita tehty, Marin hermostui.

– On mielenkiintoista, että kun asiat menevät hyvin, niin se johtuu hallituksen toimista – ja kun ne menevät välillä huonosti, niin se johtuu olosuhteista, Halla-aho vastasi.

 

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

Uusimmat

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää