Perussuomalaisten linja EU:ssa on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle yhteisvelalle, valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus hyväksyi kolme vuotta sitten niin sanotun EU-elvytyspaketin eli yhteiseen velkaan pohjautuvan rahoitusvälineen, josta Suomen maksuosuus on vähintään 7,2 miljardia euroa korkoineen. Tämä osuus tulee Suomen veronmaksajien maksettavaksi vuosina 2028–2058 – ja kaikki raha on pois Suomen peruspalveluista, kuten esimerkiksi sotesta ja tieväylien kunnossapidosta.

Perussuomalaiset vastusti elvytyspakettia alusta alkaen, sillä järjestely paitsi kasvattaa Suomen velkavastuita lisäämättä hyötyä Suomelle, kyseessä on myös EU-perussopimusten vastainen menettely.

EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan.

Sittemmin elvytysrahojen on uutisoitu muun muassa valuvan väärinkäytöksiin. Lisäksi varoilla muun muassa remontoidaan italialaisten koteja – suomalaisen veronmaksajan kustannuksella.

Lindtmanilta kysyttiin: Oliko se hyvä diili?

Ilta-Sanomien järjestämässä puoluejohtajien eurovaalitentissä tiistaina SDP:n nykyiseltä puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiinkin vastuuta EU-yhteisvelkajärjestelystä, joka lisää suomalaisten veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin.

IS-tentin vetäjä kysyi Lindtmanilta suoran kysymyksen:

– Demarit kehuivat (elvytyspakettia) hyväksi sopimukseksi. Oliko se hyvä sopimus?

Lindtman pyöritteli sanojaan, mutta häneltä irtosi kehu elvytyspaketille.

– Niissä oloissa – kukaan ei voi sanoa, että se oli täydellinen – mutta niissä oloissa neuvoteltiin paras mahdollinen ratkaisu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään Lindtmanin vastaukselle.

– Voi veronmaksajaa, Purra huokaisi.

Demaripomo kiemurteli tuolissaan

Hyväksyisikö SDP myös jatkossa uudet EU-yhteisvelkamekanismit, jotka lisäisivät suomalaisten veronmaksajien taakkaa? Lindtmanin mukaan puolueen linja on ”selkeä”, mutta demaripomo ei tarkentanut, mitä selkeä linja tarkoittaa.

Demarien eurovaaliehdokkaan Dimitri Qvintuksen mukaan on selvää, että EU ottaa tulevina vuosina yhteistä velkaa. Hänen mukaansa Suomi ei voi sanoa ”ei” yhteisvelalle tilanteessa, jossa EU:n taloutta on vahvistettava.

Lindtman ei tehnyt irtiottoa puoluetoverinsa yhteisvelkapuheista, vaan tyytyi toteamaan, että viime vaalikaudella tehty päätös osallistua yhteisvelkaan tehtiin ”poikkeuksellisina aikoina”.

– Oli aito riski siitä, että EU:n talous ja keskeiset palvelut romahtavat, Lindtman selitteli.

Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sivalsi Lindtmania huomauttamalla, mihin elvytysrahoja on käytetty.

– On ollut niin mukavaa saada veronmaksajien rahaa, jota on käytetty italialaisten ikkunaremontteihin ja ties mihin.

Perussuomalaiset vastustaa EU-yhteisvelkaa

Perussuomalaisten linja on selkeä, kielteinen ja torjuva uudelle EU-yhteisvelalle, ministeri Purra sanoo.

– Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu yhteinen kantamme tämänkaltaisia mekanismeja kohtaan: me vastustamme niitä. Jos haluamme tukea Ukrainaa lisää, siihenkin löytyy muita keinoja kuin yhteisvelka.

Viime aikoina EU:ssa on väläytelty monenlaisia uusia EU:n tulonsiirtoratkaisuja milloin milläkin verukkeella, esimerkiksi investointien – ja jopa kilpailukyvyn korjaamiseksi.

Purra toteaa, että kaikki tällaiset vaihtoehdot ovat huonoja.

– Suomen tulee niitä vastustaa.

Vasemmistolle maistuu myös uusi velka

Vasemmistoliitto olisi valmis ottamaan yhteisvelkaa esimerkiksi Ukrainan tukemiseen, vaikka se olisikin viimesijainen keino, puolueen puheenjohtaja Li Andersson totesi tentissä.

– Yhteisvelkaa ei voi kategorisesti sulkea pois, Andersson sanoi.

Purra korosti, että veronmaksajien rahojen kippaaminen erilaisiin hankkeisiin tai ongelmiin ei voi olla kestävä ratkaisu tulevaisuudessa.

SUOMEN UUTISET