KUVAKAAPPAUS/YLE
Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.
SDP:n Antti Lindtmanin mielestä hallitus on esimerkiksi harjoittanut ”työmarkkinariitapolitiikkaa”, joka olisi painanut talouskasvua alas, ja samalla kasvutoimet olisi laiminlyöty. Lindtman myös moitiskeli huonoja tuloksia.
Tosiasiassa jo hallitusohjelmassa on päätetty kasvun edellytysten vahvistamisesta. Hallitus myös päätti kevään kehysriihessä uusista kasvua vauhdittavista toimista. Talouden suhdanteet ovat kuitenkin olleet haastavia, eikä niistä ole vielä saatu vetoapua taloudelle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman ihmettelikin Lindtmanin puheita puuttuvista kasvutoimista.
– Hallitus panostaa tulevaisuuden kasvuun sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä, Rydman sanoi ja mainitsi esimerkiksi suurten investointien verokannustejärjestelmän, investoinnit Suomeen, uudenlaisen teollisuuspolitiikan sekä Fingridin ja Gasgridin pääomituksen niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa.
Paremmat kannustimet työlle
Myös työn verotus kevenee. Rydman huomautti, että tulevaisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn panostamista nimenomaan on se, että esimerkiksi viime keväänä työmarkkinareformit saatiin vietyä läpi, vaikka SDP:n ja vasemmistoliiton rahoittajina toimivat ammattiyhdistykset pyrkiväkin sabotoimaan uudistuksia.
Hallituksen tavoite on parantaa kannustimia sekä työn tarjoamiseen että työn vastaanottamiseen Suomessa. Lindtman kuitenkin vaati hallitukselta toimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Lindtmanin mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset ovat haitallisia Suomelle
– Tänne tarvitaan (ulkomailta) ihmisiä rakentamaan Suomea, omaa elämäänsä. Nyt kaikkien ministerien on laitettava etusijalle (työperäinen maahanmuutto), Lindtman vaati.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Rydman huomautti Lindtmanille, että Suomessakin on edelleen työvoimareserviä.
– Kaikilla niillä puolueilla, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta työmiehestä ja -naisesta ensisijainen asia pitäisi olla kotimaisen työttömän saaminen leivänsyrjään kiinni, Rydman sanoi.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle stoppi
Lindtmanin mielestä hallituksen pitäisi kuunnella Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka toistuvasti on vaatinut Suomeen lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
Elinkeinoministeri toppuutteli demari-Lindtmania.
– Elinkeinoelämä mielellään toivoisi tänne suomalaisia työntekijöitä halvempaa työvoimaa, ja sen takia siitä ei pidetä, että hallitus vaatii työelämään reiluja sääntöjä eikä hyväksy ulkomaisen työvoiman halpahyväksikäyttöä. Ihmettelen, että tätä haluaisivat mahdollistaa vasemmistopuolueet, jotka näennäisesti ovat olevinaan suomalaisen työntekijän asialla, Rydman sanoi.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla.
Rydman huomauttikin, että hallituksen kohdemaamallilla Suomeen pyritään saamaan työvoimaa erityisesti sellaisista maista, joista saapuvat ihmiset kokemusperäisesti työllistyvät, kotoutuvat hyvin Suomeen eivätkä aiheuta ongelmia.
Talousuudistuksia on pakko tehdä
Talouden piristymisestä saadaan aika ajoin positiivisia signaaleja. Lähitulevaisuudessa ja jo ensi vuonna talouden odotetaankin piristyvän, korkotason laskevan ja vientikysynnän paranevan.
Kasvuodotuksista huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää tässä ajassa myös sopeutustoimia. Rydman mainitsi, että hallitus aloittaessaan viime vuonna sai eteensä tilanteen, jossa kaikki tarpeelliset talousuudistukset oli jätetty tekemättä jo useamman edellisen hallituksen ajalta.
– Edellisillä hallituskausilla on eletty velaksi, paisutettu valtion menoja, ja nyt tämä hallitus on siinä pisteessä, että emme enää voi väistää vastuuta talouden tasapainottamisessa. Nyt talkoisiin osallistuvat kaikki, jotakuinkin kaikilla sektoreilla. Ainoastaan turvallisuudessa ja tulevaisuuden kasvuun liittyvissä menoissa meillä ei ole merkittäviä leikkauksia.
Yksi julkisten menojen kasvua kiihdyttävä tekijä on soteuudistus, jonka menoihin kohdistuu jatkuvaa lisäpainetta. Rydmanin mukaan tämä hallitus pyrkii rajoittamaan menojen kasvua.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teollisuuspoliitiikka työperäinen maaahanmuutto kannustimet työllisyystoimet julkiset menot vasemmistopuolueet halpatyövoima Antti Häkkänen Investoinnit Wille Rydman Antti Lindtman soteuudistus Talouskasvu vientiteollisuus Antti Kaikkonen Velkaantuminen verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”
Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”
HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet
Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.