Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Rajoitusten ja sulkujen vuoksi ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat epätoivoisessa tilanteessa. Yhden kriisi on kuitenkin toisen mahdollisuus, sillä vasemmistojohtoisen Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on jo ostanut hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Äskettäin Restel ilmoitti jopa kotisivullaan halukkuudestaan ostaa vielä lisää ravintolayrityksiä, mutta ostoilmoitus katosi sen jälkeen, kun siihen kiinnitettiin huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ravintola-alan koronakriisi on viime viikkoina syventynyt. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut.

Valtioneuvosto jälleen ilmoitti viime viikolla muuttaneensa asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemusliikkeiden toimintaa. Jatkossa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18. Anniskelupainotteisilla baareilla, pubeilla, karaokeravintoloilla ja yökerhoilla ei siten juurikaan ole asiakkaita niukan anniskeluajan vuoksi.

Samalla hallitus rajoitti myös asiakaspaikkojen määrää: ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.

Hivenen sekavasti hallituksen tiedotteessa myös todetaan: huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.

Monilla ravintolayrittäjillä hallituksen päätöksistä on mennyt kuppi nurin, sillä on hankala ymmärtää, miksi juuri ravintoloiden pitää olla kiinni, vaikka korona tarttuu muuallakin.

Ravintolayrittäjä Sirly Ylläsjärven terveiset @KristaKiuru'lle.

En itsekään kyllä ymmärrä, miksi ruokaravintolat pitää olla kiinni, jos kouluja ei laiteta kiinni, kun korona kuitenkin tarttuu kaikkialla (Yle TXT-TV s. 107, 6.1.2022).

Miksi ravintolat ovat kiinni?#NytRiittää pic.twitter.com/UsZpL7hXxL

— Jussi Ikkelä (@IkkelaJussi) January 14, 2022

Tilaisuudet on käytetty hyväksi

Yhden kriisi on kuitenkin markkinoilla toisen mahdollisuus. Ravintola-alan yhtiö Restel ilmoitti viime viikolla ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Ravintolaketjujen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.

Restel Oy on Suomen johtava ravintola-alan konserni ja osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu ”punapääoman linnakkeeksi”. Tradeka hallinnoi Restelin kautta useita ravintolaketjuja ja yksittäisiä ravintoloita. Restel kertoo kotisivullaan yhtiön operoivan noin 200 ravintolaa eri puolilla Suomea.

Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ja varapuheenjohtajina istuvat Mikko Raudaskoski (vas) sekä Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri.

Tradekan hallitukseen kuuluvat myös esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).

Tradekan edustajistossa on 85 jäsentä, joukossa useita vasemmistopoliitikkoja, joista moni on tai on ollut kansanedustaja, esimerkiksi Maria Guzenina (sd), Antti Lindtman (sd), Pilvi Torsti (sd), Jukka Gustafsson (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Merja Kyllönen (vas).

Käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.

Kotimaisten ravintolayritysten ahdingossa Restelille on tarjoutunut jo useita tilaisuuksia ”koronashoppailuun”, jotka on myös tehokkaasti käytetty hyväksi.

Jo aiemmin marraskuussa Restel tiedotti ostaneensa kotkalaisen Ravintola Keisarinsataman, jonka koko liiketoiminta siirtyi yrittäjäpariskunta Anne ja Juha Savoselta Restelille 3. tammikuuta.

Ostoilmoitus katosi vaivihkaa

Samaan aikaan, kun Marinin vihervasemmistohallitus kurittaa ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä, Restel on pyrkinyt ja myös onnistunut laajentamaan toimintojaan yrityskaupoilla.

Alalla tiedetään erittäin hyvin, että Restel on juuri nyt kiinnostunut ostamaan lisää ravintolayrityksiä. Vielä muutamia päiviä sitten yhtiö ilmoitti itsekin aikeistaan kotisivullaan, ja pyysi jopa vinkkaamaan mahdollisesti myyntiin tulevista ravintola-alan yrityksistä.

Ilmoitus on kuitenkin yllättäen äskettäin poistettu Restelin sivuilta. Samaan aikaan sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kitkeränsävyisiä huomioita yhtiön opportunistisesta toiminnasta.

https://twitter.com/Sarkkuli/status/148048157929839

Vasemmistohallitus sulkee ensin ravintolat ja sitten vasemmiston Tradekan omistama Restel tarjoutuu ostamaan konkurssikypsät yritykset. Vallan väärinkäyttöä tämäkin.

— Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) December 29, 2021

Toverit hallituksessa pistävät ravintolat kyykkyyn, jotta toverit Tradekassa saavat ostaa alennuksella. Tämä @Demarit ja @vasemmisto'liiton vallankaappaus ravintola-alalla muistuttaa hieman sitä, miten Putin silovikeineen kaappasi Venäjän öljyteollisuuden.https://t.co/QLbvUOsof6

— Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) January 10, 2022

Demarikansanedustaja kulisseissa tuplaroolissa

Restel Oy:n siis omistaa vasemmistovetoinen Tradeka, jonka johdossa toimii demari- ja vasemmistopoliitikkoja.

Restel pyrkii aktiivisesti ostamaan ravintolaliiketoimintaa alan yrityksiltä, jotka pitkään ovat olleet vaikeuksissa rajoitustoimien vuoksi. Monelle yrittäjälle tilaisuus myydä ravintolayritys pois saattaakin juuri nyt näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.

Kaupankäynti ravintolatoiminnoilla ja Restelin laajentuminen johtaa alan yksipuolistumiseen, kun yksityisomistuksessa olevia paikallisia yrityksiä liitetään vahvassa markkina-asemassa olevaan omistajaan.

Miksi ja mistä syystä tilanne on tällä hetkellä se, mikä se nyt on? Kysymystä voidaan tarkastella monelta kantilta.

Emo-Tradekan hallituksessa istuva demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, sillä hän samaan aikaan muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista.

Ojala-Niemelän sidonnaisuudet ravintolabisnekseen herättivät huomiota jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020, kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kaikki kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle lausunnon, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille. Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia.

Ojala-Niemelä kertoi Iltalehdelle pyytäneensä etukäteen eduskunnan virkamiehiltä selvityksen siitä, oliko hän esteellinen tekemään ravintoloita koskevia linjauksia. Ojala-Niemelän mukaan hänelle kerrottiin, että näin ei ollut. Silti toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.

Eduskunnassa moni kansanedustaja on pitänyt outona sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja linjaa jättituesta yritykselle, jonka hallituksessa hän itse istuu.

Tradeka jakaa auliisti vaalitukea “omilleen”

Onko punapääoma rakentamassa Suomeen ravintolamonopolia, jonka liikevoittojen turvin kanavoidaan rahaa vasemmiston vaalikampanjointiin ja vasemmistoideologian levitykseen? Vasemmiston miehittämä Tradeka on ainakin selvästi hyötynyt ravintoloita koskevista koronarajoituksista.

Kun Tradeka hyötyy, samalla myös vasemmistopoliitikot hyötyvät, sillä Tradekan kanavoimien rahavirtojen kautta vapautuu taloudellista voimaa tueksi vaalikentille.

Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tradeka jakoi 52 500 euroa tukea 105 vasemmistoliiton ja SDP:n kuntavaaliehdokkaalle. Vaalirahan ehtona oli toimiminen osuuskunnan hallintoelimissä tai osuuskunnan yhtiön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna.

Demaritaustaisia tuen saajia olivat esimerkiksi Heinäluoma, Gustafsson, Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.

Vuoden 2018 presidentinvaaleihin annetussa tuessa demarien Tuula Haataisen tukiryhmä sai 12 000 euroa ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen tukiryhmä 8 000 euroa.

Satoja tuhansia suoraan tai mutkan kautta

Vuosina 2007-2009 Tradeka lahjoitti vasemmistoliitolle 100 000 euroa. Vasemmistolle antamaansa tukea Tradeka perustelee esimerkiksi puolueiden kanssa tekemillään yhteistyösopimuksilla.

Puolue- ja vaaliavustusten lisäksi Tradeka myös tukee huomattavilla summilla vasemmistopuolueita lähellä olevia järjestöjä ja säätiöitä. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan tällöinkin rahaa vasemmistopuolueille ja poliitikoille saattaa virrata myös mutkan kautta, jolloin rahan jäljet vähitellen haalistuvat.

Esimerkiksi kommunistinen Spartacus-säätiö, jonka hallituksen nimittää Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, sai Tradekalta tukea 15 000 euroa vuonna 2017 ja 5 000 euroa vuonna 2018. Spartacus-säätiö puolestaan tukee Suomen kommunistisen puolueen toimintaa.

Suomen Kuvalehden jutussa Tradekan silloinen hallituksen puheenjohtaja, entinen demarien kansanedustaja Markus Aaltonen myöntää olevan mahdollista, että tukea annetaan myös sellaisille tahoille, jotka edelleen rahoittavat puolueita. Aaltosen mukaan Tradekassa ja säätiöissä kuitenkin valvotaan, että lahjoitukset käytetään siihen, mihin ne on myönnetty.