Nuoria miehiä tien risteyksessä. Ai:n muodostamaa kuvituskuvaa. / DALL-E
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Monet nuoret Trumpin kannattajat eivät pidä itseään oikeistolaisina tai konservatiiveina, vaan kannattavat “vastakulttuuria”, yksilöllisyyttä ja kunnianhimoa. Lehmann arvioi, että länsimaisessa kulttuurissa suurmiesten ja saavutusten arvostus on korvattu maskuliinisten piirteiden kyseenalaistamisella ja DEI-maailmankuvalla. Hänen mukaansa Trumpin kannattaminen ei aina liity hänen poliittisiin ohjelmiinsa, saati edes persoonaan, vaan laajempaan kulttuuriin, jossa maskuliinisuus voi olla myös jotain kunnioitettavaa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann kierteli presidentinvaalien alla eri puolilla Yhdysvaltoja aistimassa ilmapiiriä omakohtaisesti. Heti vaalien jälkeen hän kirjoitti kokemustensa pohjalta omaperäisen arvion piilevästä asennemuutoksesta, joka auttaa selittämään Donald Trumpin voittoa. Vaalipäivän Lehmann vietti demokraattivaltaisessa New Yorkissa, jossa hän oli suunnannut Trumpin kannattajien juhliin.
Manhattanilla korkean profiilin tilaisuudessa moni Trumpin kannattaja kertoi, ettei ollut ikänään äänestänyt republikaania. Heidän mielestään demokraattien Kamala Harris oli vain liian “Hamas-myönteinen”, eikä hänen nähty suhtautuvan riittävän määrätietoisesti yhteiskunnassa leviävään antisemitismiin.
Loppuillasta Lehmann osallistui toisiin juhliin, joiden osallistujista enemmistö oli n. 20-30-vuotiaita miehiä. He kertoivat, ettei kyse ole vain Trumpista, vaan “vastakulttuurista”, “Vancesta ja Muskista”, “amerikkalaisesta dynaamisuudesta”.
Tavanomaiset Trumpin voittoa selittävät analyysit nostavat esille työväenluokan huolet, inflaation ja rajapolitiikan. Sen sijaan nuorten miesäänestäjien mielenlaatua ei ole hahmotettu syvällisemmin.
Kuluneen vuoden aikana maailman medioissa on kirjoitettu universaalista trendistä, jossa nuoret naiset vasemmistolaistuvat, ja vastaavasti nuoret miehet oikeistolaistuvat. Lehmannin mukaan olisi kuitenkin harhaanjohtavaa ymmärtää miesten mielenmaisemaa pelkän päivänpoliittisen jyrkentymisen kautta. Hänen omia kokemuksiaan vasten monet Trumpia kannattaneet nuoret miehet eivät olleet erityisen konservatiivisia tai “oikeistolaisia”.
Taustalla näkyi hänen mukaansa laajempia kulttuurisia trendejä:
“Tällaiset nuoret miehet eivät ole koskaan päässeet kokemaan kulttuuria, jossa miehiä ei rutiininomaisesti kuvattaisi ‘ongelmallisiksi’, ‘myrkyllisiksi’ tai ‘sortaviksi’. Opiskellessaan yliopistossa ja työskennellessään modernissa yrityksessä he elävät DEI-periaatteiden maailmassa – usein sellainen edistää salakavalaa ja laajalle levinnyttä syrjintää miehiä kohtaan. Avautuminen tästä asiasta altistaisi sosiaaliselle syrjäytymiselle. DEI-politiikan kritisoimisessa on riskinä, että joku nimittelee natsiksi.”
Lehmann korostaa, että länsimaisessa kulttuurissa ei ole enää tilaa suurmiehille. Nykyaikana toiset näkevät Elon Muskissa harvinaislaatuisen innovaattorin kiistämättömine ansioineen, toiset taas lähinnä poliittisen demonin. Historiaakaan ei ymmärretä poikkeuksellisten yksilöiden kautta. Päinvastoin suuret historialliset hahmot tunnetaan tätä nykyä heidän ongelmallisuutensa kuin saavutustensa puolesta. Sivilisaation merkkihenkilöitä on pyritty tahraamaan yksipuolisesti näkökulmilla orjuudesta, kolonialismista, rasismista ja seksismistä. Merkkihenkilöistä muistuttavat monumentit on revitty alas tarjoamatta tilalle vastaavia sankarillisia esikuvia.
Länsimaissa vallitseva jännite saavutusten ja paheksunnan välillä auttaa ymmärtämään myös nykyisiä henkisiä jakolinjoja. Lehmann arvioi, etteivät hänen tapaamansa nuoret Trumpin kannattajat olleet ensisijaisesti innoissaan ehdokkaansa poliittisista ohjelmista. Pikemminkin heitä motivoi toisenlainen käsitys historiasta ja ihmisluonnosta. Nuorten miesten maailmassa yksilön ylevyys on yhä merkittävä ihanne. Naisena Lehmann kokee itse ymmärtävänsä vilpittömästi, miten miehille kunnianhimo tuo merkitystä elämään. Vaikka riskinottoon ja uhmakkuuteen on suhtauduttu viime vuosina tuomitsevasti, ne ovat Lehmannin mukaan myös yhteiskuntaa eteenpäin ajavia voimia.
Tätä kautta Trumpin voittoa ei voi ymmärtää pelkällä päivänpoliittisella analyysillä. Lehmann peräänkuuluttaa, että kysymykset rajapolitiikasta ja inflaatiosta selittävät korkeintaan osaa poliittisesta liikehdinnästä. Kyse ei myöskään ole viime vuosien “kulttuurisodasta”, joka on näkynyt triviaalin oloisina kiistoina päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Pikemminkin ikiaikaiset ja periaatteessa myös puoluepoliittisia jakolinjoja halkovat viisaudet ovat tekemässä paluun: sivilisaatio kehittyy merkittävien yksilöiden ansiosta, ja miehisten ominaisuuksien kautta voidaan myös rakentaa eikä vain tuhota. Trump näyttää tavoittaneen tämän hengen paremmin.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann. Kuva: Wikipedia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
