

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Dagens Nyheter tutki maahanmuuttajien työllisyyttä: Euroopan ulkopuolella syntyneet työllistyvät selvästi kantaväestöä heikommin
Maahanmuuttajien työllisyys ja tukiriippuvuus kulkevat käsi kädessä. Työllisyysaste nousee sitä mukaan, kun Ruotsissa vietetty aika pitenee. Kaikesta huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllistymisessä on petraamisen varaa, ja monet työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla.
Ulkomailla syntyneiden henkilöiden määrä Ruotsissa on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa 11 prosentista 20 prosenttiin. Taustalla erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisi seurauksineen. Vuonna 2023 Ruotsin väkiluku kasvoi enää 30 200 henkilöllä, joka on pienin lukema sitten vuoden 2001.
Ulkomailla syntyneet ovat laaja joukko ihmisiä korkeakoulutetuista insinööreistä sotaa ja sen seurauksia pakeneviin synnyinmaansa tavan kansalaisiin. Erot työllisyysasteessa ovat sitä myötä todella suuret.
Eroja on myös tuloissa. Kun 76 prosenttia Ruotsissa syntyneistä tienaa yli 19 000 kruunua kuukaudessa, niin ulkomailla syntyneillä vastaava osuus on 58 prosenttia. Suuri 18 prosenttiyksikön ero tulotasossa kertoo siitä, että ulkomailla syntyneet ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla.
Tunti viikossa tekee työllisen
Euroopassa syntyneet osallistuvat työelämään aivan samassa määrin kuin Ruotsissa syntyneet. Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyystilanne sen sijaan on merkittävästi heikompi.
Dagens Nyheterin Ruotsin Tilastokeskuksen dataan pohjautuvassa selvityksessä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt mittausviikon aikana ainakin yhden tunnin työtä. Kuitenkin 97 prosenttia kaikista työllisistä ahkeroi ainakin 20 tuntia viikossa.
Vuonna 2022 kaikista työssäkäyvistä työskenteli kokopäiväisesti 90 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 85 prosenttia Euroopan ulkopuolella syntyneistä.
Kantaväestön työllisyysaste katossa
Ruotsissa syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä 86 prosentin tasolla ja käytännössä se ei tästä paljoakaan voi enää nousta. Tämä taas on tehnyt tilaa muille ryhmille työmarkkinoilla.
SCB:n analyysin mukaan erityisesti vähän koulutetut ovat kantaväestön täystyöllisyyden myötä työllistyneet palvelualoille.
Kotoutuminen ja integraatio toki etenevät, mutta siitä huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneistä miehistä työttöminä on 23 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista työttöminä on 38 prosenttia.
Tulottomat suuri mysteeri
Todellisuutta voidaan tarkastella myös pääasiallisen tulonlähteen kannalta. Ruotsissa syntyneiden 86 prosentilla pääasiallinen tulonlähde on työ. Euroopassa syntyneillä näin on 74 prosentilla. Euroopan ulkopuolella syntyneistä enää 69 prosenttia nimeää työnteon pääasialliseksi tulonlähteekseen.
Omalaatuinen piirre SCB:n tilastoissa ovat henkilöt, joilla ei ole tuloja laisinkaan. Heitä on 20–64-vuotiaista Ruotsin ulkopuolella Euroopassa syntyneistä 12 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneiden osalta luku on 9 prosenttia.
SCB:n arvion mukaan tulottomat henkilöt elävät läheistensä myötävaikutuksella. Tilastokeskuksen mukaan on myös mahdollista, että he ovat muuttaneet pois Ruotsista vailla ilmoitusta väestökirjanpitoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perustan julkaisu pureutuu talouden ongelmiin uudesta näkökulmasta

Väestönvaihto – pelkoa lietsova salaliittoteoria vai sittenkin tarkka tilannekuva menossa olevasta kehityksestä?

HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: “Karut vaikutukset joka sektorille”
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää