LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Dagens Nyheter tutki maahanmuuttajien työllisyyttä: Euroopan ulkopuolella syntyneet työllistyvät selvästi kantaväestöä heikommin
Maahanmuuttajien työllisyys ja tukiriippuvuus kulkevat käsi kädessä. Työllisyysaste nousee sitä mukaan, kun Ruotsissa vietetty aika pitenee. Kaikesta huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllistymisessä on petraamisen varaa, ja monet työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla.
Ulkomailla syntyneiden henkilöiden määrä Ruotsissa on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa 11 prosentista 20 prosenttiin. Taustalla erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisi seurauksineen. Vuonna 2023 Ruotsin väkiluku kasvoi enää 30 200 henkilöllä, joka on pienin lukema sitten vuoden 2001.
Ulkomailla syntyneet ovat laaja joukko ihmisiä korkeakoulutetuista insinööreistä sotaa ja sen seurauksia pakeneviin synnyinmaansa tavan kansalaisiin. Erot työllisyysasteessa ovat sitä myötä todella suuret.
Eroja on myös tuloissa. Kun 76 prosenttia Ruotsissa syntyneistä tienaa yli 19 000 kruunua kuukaudessa, niin ulkomailla syntyneillä vastaava osuus on 58 prosenttia. Suuri 18 prosenttiyksikön ero tulotasossa kertoo siitä, että ulkomailla syntyneet ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla.
Tunti viikossa tekee työllisen
Euroopassa syntyneet osallistuvat työelämään aivan samassa määrin kuin Ruotsissa syntyneet. Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyystilanne sen sijaan on merkittävästi heikompi.
Dagens Nyheterin Ruotsin Tilastokeskuksen dataan pohjautuvassa selvityksessä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt mittausviikon aikana ainakin yhden tunnin työtä. Kuitenkin 97 prosenttia kaikista työllisistä ahkeroi ainakin 20 tuntia viikossa.
Vuonna 2022 kaikista työssäkäyvistä työskenteli kokopäiväisesti 90 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 85 prosenttia Euroopan ulkopuolella syntyneistä.
Kantaväestön työllisyysaste katossa
Ruotsissa syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä 86 prosentin tasolla ja käytännössä se ei tästä paljoakaan voi enää nousta. Tämä taas on tehnyt tilaa muille ryhmille työmarkkinoilla.
SCB:n analyysin mukaan erityisesti vähän koulutetut ovat kantaväestön täystyöllisyyden myötä työllistyneet palvelualoille.
Kotoutuminen ja integraatio toki etenevät, mutta siitä huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneistä miehistä työttöminä on 23 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista työttöminä on 38 prosenttia.
Tulottomat suuri mysteeri
Todellisuutta voidaan tarkastella myös pääasiallisen tulonlähteen kannalta. Ruotsissa syntyneiden 86 prosentilla pääasiallinen tulonlähde on työ. Euroopassa syntyneillä näin on 74 prosentilla. Euroopan ulkopuolella syntyneistä enää 69 prosenttia nimeää työnteon pääasialliseksi tulonlähteekseen.
Omalaatuinen piirre SCB:n tilastoissa ovat henkilöt, joilla ei ole tuloja laisinkaan. Heitä on 20–64-vuotiaista Ruotsin ulkopuolella Euroopassa syntyneistä 12 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneiden osalta luku on 9 prosenttia.
SCB:n arvion mukaan tulottomat henkilöt elävät läheistensä myötävaikutuksella. Tilastokeskuksen mukaan on myös mahdollista, että he ovat muuttaneet pois Ruotsista vailla ilmoitusta väestökirjanpitoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen Perustan julkaisu pureutuu talouden ongelmiin uudesta näkökulmasta
Väestönvaihto – pelkoa lietsova salaliittoteoria vai sittenkin tarkka tilannekuva menossa olevasta kehityksestä?
HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet
Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: “Karut vaikutukset joka sektorille”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää