

LEHTIKUVA
Cecil Rhodesin patsas suvaitsevaiston maalina Oxfordissa – musta Rhodes-stipendiaatti johti mielenosoituksia
Oxfordin yliopistossa on jo vuosia riidelty siitä, pitäisikö erään rakennuksen julkisivua koristava Cecil Rhodesin patsas poistaa, koska mielenosoittajat ovat syyttäneet Rhodesia kolonialistiksi ja rasistiksi. Yliopiston hallinto kuitenkin päätti, että patsasta ei poisteta, koska kyseessä on suojeltu rakennus ja poistaminen tulisi hyvin kalliiksi. Rhodes siis seisoo seinällä yhä ahkerasta maalituksesta huolimatta.
Patsaan poistamisen sijaan rakennuksen seinustalle päätettiin pystyttää erillinen kyltti, jossa selvennetään Cecil Rhodesin roolia ja kolonialismin taakkaa, kertoo paikallislehti Oxford Mail. Kyltti paljastettiin nyt lokakuussa vietettävän Mustan historian kuukauden kunniaksi.
Kyltissä kerrotaan, että Rhodes oli “kolonialisti, joka hankki omaisuutensa käyttämällä hyväkseen eteläisen Afrikan mineraaleja, maata ja ihmisiä. Jotkut hänen toimistaan johtivat suuriin ihmishenkien menetyksiin.”
Kyltissä kerrotaan myös se, että kyseinen Oriel-kampuksen rakennus on pystytetty Cecil Rhodesin lahjoittamilla rahoilla. Siksi hänen patsaansa koristaa talon julkisivua.
“Orjan kahleet patsaan kaulaan”
Kaikille pelkkä kyltti ei riitä. Paikallinen taiteilija haluaisi, että Rhodesin patsaan kaulaan laitettaisiin orjan kahleet. Oxfordin kaupunginvaltuutettu Shaista Aziz puolestaan pitää kylttiä riittämättömänä ja kuvailee Rhodesia “äänekkääksi valkoisen ylivallan kannattajaksi, kolonialistiksi ja orjanomistajaksi”.
Todellisuudessa Rhodes ei kuitenkaan ikinä omistanut orjia. Hän syntyi parikymmentä vuotta sen jälkeen, kun orjuus oli jo lopetettu Etelä-Afrikassa.
Timanttimonopoli
Etelä-Englannissa vuonna 1853 syntynyt Rhodes muutti nuorena Etelä-Afrikkaan, jossa hän jo 18-vuotiaana alkoi ostella timanttikaivoksia Rothschildin pankin rahoittamana. Rhodes saavutti käytännössä monopolin timanttikaivosalalla ja hänen perustamansa De Beers -yhtiö hallitsi alaa vielä Rhodesin kuoltuakin.
Politiikassa Cecil Rhodes kohosi Kapmaan pääministeriksi 1890. Viisi vuotta myöhemmin hän joutui eroamaan pääministerin tehtävästä sekaannuttuaan Transvaalin buuritasavaltaan tehtyyn hyökkäykseen.
Rhodesian valloittaja
Pääministerin paikalta erottuaan Rhodes julistautui oman vapaaehtoisjoukkonsa everstiksi ja valloitti alueen, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Rhodesia. Sinne hänet myös haudattiin hänen kuoltuaan vuonna 1902. Paikallisten uudisasukkaiden keskuudessa Rhodes oli valtavan suosittu henkilö.
Cecil Rhodesia syytettiin jo hänen elinaikanaan siitä, että hän riisti mustilta näiden maa-alueita. Nuorena Oxfordissa opiskellessaan Rhodes sanoi, että “englantilainen rotu” on luotu valloittamaan maailma.
Isoja testamenttilahjoituksia Oxfordin yliopistolle
Upporikas Rhodes pyrki tekemään myös hyvää. Testamentissaan hän jätti Oxfordin yliopistolle suuren summan, jolla rakennettiin patsaskohun kohteena nyt oleva Oriel-kampuksen rakennus. Hän perusti myös nimeään kantavan säätiön, joka kustantaa joka vuosi sadan kansainvälisen jatko-opiskelijan opinnot Oxfordin yliopistossa.
Monet Rhodesin stipendillä Oxfordissa opiskelevat ovat Etelä-Afrikasta tai Zimbabwesta (entisestä Rhodesiasta) kotoisin olevia mustia opiskelijoita. Ja monet heistä ovat osallistuneet Rhodesin patsaan vastaisiin mielenosoituksiin.
“Murusia takaisin kolonialistien ryöstösaaliista”
Vuonna 2015 “Rhodes on kaadettava” -mielenosoitusten johtohahmoksi noussut Ntokozo Qwabe opiskeli itsekin Rhodes-stipendillä, kertoo Guardian-lehti. Hänen mielestään “stipendirahoilla ei voi ostaa meidän hiljaisuuttamme”. Qwaben mielestä hän vain otti takaisin Rhodesin kolonialistista ryöstösaalista.
– Ei ole tekopyhää opiskella Rhodes-stipendillä ja samalla julkisesti kritisoida Cecil Rhodesia ja hänen imperialistista ja kolonialistista perintöään, sanoi Ntokozo Qwabe.
Vaatimukset Rhodesin patsaan kaatamiseksi nousivat uudelleen esille kesän 2020 BLM-mellakoiden aikana. Suomen Uutiset kirjoitti tuolloin, että BLM-mellakat muuttuivat kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ntokozo Qwabe Rhodes-stipendi Transvaal Kapmaa De Beers Rhodesia Oriel-kampus Cecil Rhodes Oxford Etelä-Afrikka Orjuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ayaan Hirsi Ali: Islamistit tavoittelevat valtaa länsimaissa hyödyntämällä sinisilmäistä woke-vasemmistoa

Halla-aho: “Woke-kulttuuri vaatii täydellisyyttä ja puhdasoppisuutta eläviltä ja kuolleilta”

Pääkirjoitus: Osa tiedeyhteisöistä on muuttunut tulipunaisiksi ideologiayhteisöiksi

Epämääräiset vihapuhelait murentavat sananvapautta – brittilehti käyttää Päivi Räsäsen tapausta varoittavana ääriesimerkkinä

Kansanedustaja Olli Immonen videohaastattelussa: ”Eliitti sensuroi sinua, sananvapaus on uhattuna”
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Samuli Salminen ja Simo Grönroos avaavat karuja tutkimustuloksia: Maahanmuutto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen vaan Ponzi-pyramidihuijaus, joka pahentaa tilannetta
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää