Artikkeli kuva

Cancel-kulttuuri kukoistaa yliopistossa – empiirinen tutkimus vahvisti konservatiivimiesten epäilyt

04.03.2024 |17:06

Cancelointi voisi teoriassa parhammillaan tarkoittaa vallitsevien rakenteiden hyödyllistä kyseenalaistamista. Käytännössä se tarkoittaa kriittisten elementtien sulkemista pois tieteellisestä yhteisöstä tai akateemisesta keskustelusta. Se ei ole vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa. Tämän todistaa ruotsalaisprofessorin empiirinen tutkimus.

Kuten moni muukin asia akateemisessa maailmassa, cancel-kulttuuri on lähtöisin USA:sta. Siellä marginaaliryhmiin kuuluvat radikaaliopiskelijat ja opettajat ovat yliopistoissa yrittäneet estää heihin ryhmänä kriittisesti suhtautuvia henkilöitä tuomasta esiin omia näkemyksiään.

Akateemisissa yhteisöissä monet täällä Pohjolassakin usein väittävät, että kyseistä ilmiötä ei ole, sitä on suuresti liioiteltu tai se on yksinkertaisesti vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa.

Jos kaikki ovat samaa mieltä, minkään sortin cancelointia ei tietenkään tarvita. Moinen tilanne on yliopistoissa lähtökohtaisesti mahdoton, sillä tiedemaailman ehkä keskeisin elementti on kriittinen mutta rakentava erimielisyys ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan.

Perinne synnyttää cancelointia

Ruotsalainen valtiotieteen professori Bo Rothstein näkee Svenska Dagbladetissa kotimaansa ja amerikkalaisten yliopistojen välillä vissin eron: amerikkalaiset yliopistot ovat pluralismin leimaamia, koska huomattava osa sekä opiskelijoista, että opettajista on ulkomailta.

Ruotsissa opiskelijat jäävät usein niille sijoilleen, missä ovat korkeakoulutuksensa saaneet. Näin nuoret tutkijat heijastavat voimakkaasti paikallista perinnettä sekä ajatusmallia varmistaakseen oman tieteellisen tulevaisuutensa.

Näin syntyy akateeminen tribalismi (heimokuntaisuus), jossa oma tieteellinen perspektiivi otetaan ikäänkuin annettuna ja vierailevien luennoitsijoidenkin oletetaan tukevan kyseistä ajatussuuntaa. Jälleen kerran, jos kaikki ovat samaa mieltä, cancelointiin ei ole tarvetta.

Keskustelun herättämistä

Rothstein ottaa esimerkin ja kertoo keväällä 2023 hakemastaan Linné-yliopiston professuurista. Viran saaminen edellyttäisi normikritiikin, dekolonialismin, feminismin, queer-ideologian sekä postgrowth-teorian syvällistä hallintaa.

Hän esitti hakemuksessaan muun muassa kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi, jos hän tulisi tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että joku näistä tiedekunnassa vaalituista teorioista ei todellisuudessa vastaisi tieteellistä totuutta.

Ironissävyinen hakemus herätti huomiota yliopiston lisäksi mediassa ja synnytti keskustelun, jota professori Rothstein lienee tavoitellutkin. Sitten hän veti hakemuksensa pois.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

4.
Suomen uutiset logo

Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”

19.11.2024 |16:28
5.
Suomen uutiset logo

Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”

16.11.2024 |11:30
8.
Suomen uutiset logo

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

17.11.2024 |22:27
9.
Suomen uutiset logo

Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse

14.11.2024 |23:20
10.
Suomen uutiset logo

Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan

20.11.2024 |12:31

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää