MATTI MATIKAINEN
Cambridge-tutkija Sakari Puisto: Euro ei jousta, joten työttömyyden on joustettava
Ajatuspaja Libera julkaisi 7.5.2014 kirjan ’Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot’. Analyysin on tehnyt 12 suomalaisesta asiantuntijajäsenestä koostuva riippumaton tutkijaryhmä, EuroThinkTank.
Kirjan on toimittanut kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen, ja ryhmässä on ollut mukana eturivin taloustieteilijöitä ja lahjakkaita nuoria asiantuntijoita. Ryhmää yhdisti pettymys paitsi euroalueen talouskehitykseen, myös turhautuminen käytyyn eurokeskusteluun ja syvällisten argumenttien puuttumiseen.
Kirja on antoisaa luettavaa ja varmasti yksi parhaista suomenkielisistä eurokriisin analyyseistä. Aihetta on käsitelty syvällisesti ja laajasti eri näkökulmista. Ennen kaikkea työryhmä ei ole sortunut poliittiseen korrektisuuteen vaan asioista puhutaan suoraan.
Euro ei ole peruuttamaton vaan yhteisvaluutta voitaisiin hallitusti purkaa korivaluuttajärjestelyn kautta.
Kirjan yksi kirjoittajista, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan toimesta eläkkeelle jäänyt VTT Peter Nyberg painottaa: “Jotta euroalue pysyisi koossa, siitä pyritään vähitellen luomaan liittovaltio. Suomessa on vähätelty tarvetta keskustella tästä, vaikka kehitys voi olla suomalaisille kallis ja päätösvaltaa kahlitseva. Kirjassa esitetään tiedossa olevat ongelmat ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Valinta tulee tehdä avoimesti, järkiperäisesti ja toiveajattelua välttäen.”
Eurokriisin syntyyn on monta tekijää. Keskeinen syy on Euroopan keskuspankin EKP:n, joka monien muiden keskuspankkien tapaan toteutti liian lepsua rahapolitiikkaa 2000-luvulla ennen finanssikriisin puhkeamista. Luottoekspansio oli lavealla rahalla M3 mitattuna jopa 106 % vuosina 2001-2008. Markkinavalvonta euroalueella epäonnistui ja yhtenevät korot euroalueella lietsoivat edelleen opportunismia Etelä-Euroopassa.
Vesa Kanniainen kuvailee: “Euroalueen jäsenmaat ja viranomaiset ovat olleet kyvyttömiä noudattamaan sopimuksia ja korjaamaan kestävästi yhteisvaluutassa syntyviä epätasapainoja. Päätöksenteossa on ollut vakava demokratiavaje”.
Erityisen mielenkiintoista on kirjoittajien analyysi euroerosta. Euro ei ole peruuttamaton vaan yhteisvaluutta voitaisiin hallitusti purkaa korivaluuttajärjestelyn kautta. Euro määriteltäisiin korivaluutaksi samaan tapaan kuten euron esiaste ecu.
Kansalliset valuutat otettaisiin rinnakkaisesti käyttöön vaihtokurssilla 1:1, jonka jälkeen kurssit määräytyisivät markkinahintaan. Keskeisimpinä korivaluutan arvon muodostajana säilyisi siis Saksan markka, jonka painoarvo olisi suurin.
Velat ja sijoitukset voitaisiin jatkossakin määritellä uudessa eurossa tai rinnakkaisesti laskea kansallisissa valuutoissa. Häiriöt markkinoille olisivat kirjoittajien mukaan maltillisia.
Kirja suitsii pelkoja kelluvista valuuttakursseista ja muistuttaa että suuret korjausliikkeet ovat lähes aina johtuneet siitä, että valuuttakursseja on pyritty keinotekoisesti pitämään yli- tai aliarvostettuina.
Euro ei jousta, joten työttömyyden on joustettava. Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki korostaa riskien väärinhinnoittelun tuomia vaaroja. Euroalueen joukkolainamarkkinoilla korot eivät ole heijastaneet markkinoiden todellista tilaa enää vuosiin. ”Olemme ajautumassa samaan tilanteeseen kuin 2000-luvun puolivälissä; tilanteeseen, joka johti euromaiden ylivelkaantumiseen ja sittemmin eurokriisiin. Riskillä ei ole enää hintaa”, Lepomäki toteaa.
Miten vastaa norsunluutorni asiantuntijoiden hyvin perusteltuun kritiikkiin? EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari ja Keskustan eurovaaliehdokas Olli Rehn on sitä mieltä, että euron vaihtoehtomalleista keskustelemiseen ei kannattaisi haaskata voimavaroja. Poliittisen ravintoketjun huipulla ei ole sitäkään vähää todellisuudentajua kuin nykypäivän manipuloiduilla markkinoilla.
SAKARI PUISTO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euron synnyttäminen oli “harkittu rikos”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää