

LEHTIKUVA
Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä ja ”tästä pidämme kiinni”, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen budjettiriihen loppuinfon aluksi.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää 9 miljardin säästökokonaisuudessa onnistumista ja sitä, ettei reaalitaloudessa tapahdu ”ainakaan mitään suuria negatiivisia yllätyksiä”.
– Toki aina itse toivon, että joskus tulee ehkä positiivisesti yllätyksellisiä lukuja ja kasvun käynnistymiseen me uskomme.
Sopeutusta jatkettava seuraavallakin kaudella
Mikäli hallituksen valitsemaa talous- ja finanssipoliittista linjausta ei jatketa, velka ponkaisee uuteen nousuun.
– Vaikka me teemme vaikeita päätöksiä, massiivistakin sopeutusta, niin tämä ei ole poikkeuksellista, eikä vain tälle hallituskaudelle, vaan tätä tulee jatkaa määrätietoisesti myös seuraavalla hallituskaudella, Purra muistutti.
– Kutsun itse tätä uudeksi normaaliksi.
Hallituksen toimenpiteet voimaan asteittain
Hallituksen pontevista toimista huolimatta alijäämä pienenee ensi vuonna vain runsaat 0,5 miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.
Syynä on se, että heikko suhdannetilanne vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja hyvinvointialueiden alijäämistä tulee 1,4 miljardia lisää miinusta. Hyvinvointialueiden menot ovat itse asiassa 30 prosenttia valtion kaikista menoista.
Lisäksi hallituksen sopeuttavat toimenpiteet tulevat voimaan asteittain, eivätkä näy siten talousluvuissa välittomästi. Toisaalta kasvutoimien ja rakenteellisten toimien positiivinen vaikutus valtiontalouteen näkyy sekin viiveellä.
– Ilman näitä meidän sopeutustoimia alijäämä olisi lähes lähes 16 miljardia. Tietenkin, mikäli vielä ajatellaan, että myös harkinnanvaraisia menoja oltaisiin vastaavasti lisätty, niin se olisi vielä huonompi, Purra totesi.
Yksityiseltä sektorilta kasvavaa hyvinvointia
Hallitusohjelmaa voi itse asiassa kutsua tietynlaiseksi kasvuohjelmaksi jo itsessään. Se sisältää lukuisia toimia vaikkapa luvituksen vauhdittamisesta ja osaamistason nostosta.
Rakenteelliset toimet ja uudistukset, joita tehdään “työmarkkinoille ja muualle” tähtäävät Purran mukaan kaikki siihen, että tässä maassa “sitä aitoa reaalista kasvuakin vielä nähtäisiin, mitä ei ole vuosikausiin varsinaisesti ollut”.
– Me huolehdimme talouden rakenteista, yhteiskunnan toimintaedellytyksistä, edellytyksistä tehdä työtä, yrittää, kasvaa ja investoida. Mutta yksityisellä sektorilla yrityksissä luodaan uutta, innovoidaan, otetaan riskejä ja niin edelleen, ja sieltä syntyy sitä kasvavaa ja kestävää hyvinvointia.
Korvaavia säästöjä tarvitaan
Purra toi julki jo aiemmin sanomansa siitä, että kaikkia säästötoimia ei onnistuta annetussa aikataulussa tai tavoitellussa määrässä saavuttamaan. Hallitus on joutunut hakemaan korvaavia säästöjä.
Hän nosti esille muun muassa hyvinvointialueille kohdistuvat 290 miljoonan euron säästöt hoitotakuuta ja henkilömitoitusta muuttamalla. Kotoutumiskorvauksista niistetään puolestaan 58 miljoonaa euroa.
Valtionhallinnon toimintamenojen tuottavuusohjelma on 274 miljoonaa euroa ja se on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Purran mukaan asiasta tiedotetaan lisää 23. syyskuuta.
Puolustukseen panostetaan
Valtiovarainministeri teki muutaman noston myös turvallisuuteen liittyvistä panostuksista. Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha.
Lisätarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras (MCLCC) sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF) Suomessa.
Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä.
Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla.
Poliisille lisäresursseja
Sisäiseen turvallisuuteen liittyen lisätään poliisin resursseja niin, että se mahdollistaa 8 000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä.
Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja.
Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Resursoinnilla vahvistetaan myös Rajavartiolaitoksen varautumista kyberuhkiin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turun lentoasemalla.
Työn verotusta kevennetään
Valtio kerää verotuloja kokonaisuudessaan verotuloja 67,2 miljardia euroa. Kokonaisveroaste nousee hieman “näiden keväällä tehtyjen vero sopeutuspäätöstemme myötä”, Purra täsmensi.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa.
Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. Lapsiperheiden työn verotusta kevennetään tekemällä työtulovähennykseen lapsilukuun perustuva korotus.
Kuntien tulopohjaa vahvistetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennystä supistetaan.
Vuoden 2025 budjetin tulot ovat 76,6 miljardia euroa ja menot 88,8 miljardia euroa. Budjettiehdotus on noin 12,2 miljardia alijäämäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulopohja kotoutumiskorvaus henkilömitoitus veronkevennys reaalitalous talous- ja finanssipoliittinen linjaus julkisen talouden velkasuhde panostus valtion tulo- ja menoarvio 2025 veroaste yksityinen sektori hyvinvointialueet hoitotakuu Työmarkkinat Alijäämä Hallitusohjelma Talouskasvu Sopeutus budjettiriihi budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.

Hallitus vahvisti budjettineuvotteluissa poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintaa – “Suomessa apua saa hädän hetkellä”
Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Hallitus käynnistää useita merkittäviä liikenneinfrainvestointeja koko Suomessa vuonna 2025. Uusista infrainvestoinneista sovittiin hallituksen budjettiriihessä tänään 3.9.2024.
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.