Artikkeli kuva

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016.

Budjetin painopiste työllisyydessä – riihestä putkahtaa uusi työllisyyspaketti

11.08.2016 |19:32

Ensi vuoden valtion talousarvio painottuu työllisyyden edistämiseen. Hallitus lyö yhdessä lukkoon työllisyyttä parantavan ohjelmapaketin hallituksen yhteisessä budjettiriihessä elo-syyskuun vaihteessa. Asiasta kertoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) torstaina esitellessään ensimmäisen esityksensä valtion talousarvioksi.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on ollut keskeisesti mukana suunnittelemassa keinoja luoda työtä ja helpottaa ja kannustaa sen ottamista vastaan. Kyse on laajasta keinovalikoimasta, joka painottuu aktiivisiin keinoihin. Perinteistä passivoivaa työllisyysrahaa aiotaan käyttää entistä aktivoivammin niin, että samalla työllisyysrahalla saadaan ihminen entistä useammin opiskelemaan tai tekemään työtä. Rahaa ei välttämättä tarvita juuri entistä enempää.

Keinoista ja rahoista syntynee sopu

Työllisyysmäärärahoista on perinteisesti kiistelty kovasti, mutta Orpo uskoo hallituksen yhteiseen linjaan työllisyyspanostusten keinoista ja rahamääristä, vaikka työttömyys onkin pysynyt korkeana samalla, kun talouskasvu on lykkääntynyt vuoden toisensa perästä.

– Varmasti lisärahoitustakin tarvitaan, mutta samalla pitää katsoa mitä muuta voimme tehdä, mikä ei välttämättä maksaisi. Passiivista työttömyysturvaa pitää muuttaa aktiiviseksi tueksi. Se keino pitää katsoa ehdottomasti. Samansuuntaisia avauksia olen huomannut jopa opposition suunnalta, mikä on hyvä asia, Orpo sanoi Suomen Uutisille.

– Hallituksessa työllisyyden vetovastuu on ollut elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin harteilla ja minäkin olen mukana tässä ”kiky-aliministerityöryhmässä”. Yhdessä me rupeamme tällä porukalla rakentamaan yhteistä linjaa, Orpo sanoi.

Työttömyys aiheuttaa kuuden miljardin kulut

Valtiontalous tervehtyy vain, jos työttömyys saadaan vähenemään. Työttömyys aiheuttaa nyt yli kolme miljardia euroa suuremmat menot vuodessa kuin vuonna 2008. Työllisyysmenot ovat nousseet jo kuuteen miljardiin euroon. Samaan aikaan myös eläkkeiden ja maahanmuuton menot ovat kasvaneet.

Hallitus aikoo painottaa aktiivisia keinoja ja Orpo puhui esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden lisäämisestä, eli työntekijää kannustetaan etsimään työtä entistä kauempaa. Mutta perinteistäkään työllistämistä ei hylätä, eli määrärahoista pidetään huolta.

Työtöntä myös autetaan

– Ei voi olla niin, että me vain edellytämme ja vaadimme työttömältä ja kannustamme. Hänelle täytyy antaa mahdollisuus vastata toiveisiin eli työ- ja elinkeinopalveluiden täytyy katsoa tarkasti omat palvelunsa ja katsoa, onko niissä parannettavaa. Tämä on oleellinen kysymys, jota katsomme ministeri Lindströmin johdolla läpi, Orpo totesi.

Aktiivisuutta ja liikkuvuutta lisätään. Ovatko nämä iloisia uutisia työttömille?

– Ensimmäinen keino pitäisi olla auttaa löytämään työtä, antaa siihen työvälineitä. Ja antaa motivaatiota työn löytämiseen. Kannustinloukut on pakko tarkastella ja tehdä niihin muutoksia. Mutta jos palasia liikutellaan niin keppien ja porkkanoiden pitää olla tasapainossa, Orpo sanoi.

Ensi viikolla valtiovarainministeriö neuvottelee eri ministeriöiden kanssa.

Työpaikkaennuste näyttää suotuisalta

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta epävarmuudenkin keskellä löydettiin sekä hyvää että huonoa tulevasta kehityksestä. Huonoa on se, ettei velkaantuminen aivan taitu vielä nykyisellä kehityksellä, se lykkääntyy hieman ja jää riippumaan tulevasta kehityksestä.

Hyvää sen sijaan löytyy työpaikkojen synnystä. Uusia työpaikkoja on syntynyt pitkään aika paljon – jopa enemmän kuin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut.

Se, että työttömyys on kasvanut, johtuu sen keston pitenemisestä: noin 35 viikosta vuonna 2010 aina 54 viikkoon eli runsaaseen vuoteen, mikä on keskiarvo nyt. Samaan aikaan on nuorisotyöttömyys lisääntynyt, mitä Orpo piti tragediana.

Vuodessa 33 000 uutta työpaikkaa

Työpaikkojen synty on kiihtynyt niin, että kuluneen vuoden aikana on syntynyt 33 000 työpaikkaa. Hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nousemista 72 prosenttiin.

– Trendi on hyvä ja sen pitää jatkua. Uskon, että sama tahti säilyy. Silloin tavoite saavutetaan, Orpo kaavaili.

Tällä hetkellä Suomen työllisyysaste mataa pahasti Pohjoismaiden, Saksan ja Britannian jäljessä. Heikompia ovat Välimeren maat, joissa naisten työllisyysaste on perinteisistä syistä Suomea heikompi. Suomi on kuitenkin lähempänä Italiaa kuin Norjaa.

Eläkeläistenkin verotus kevenee

Hallitus pienentää myös sekä työn että eläkkeiden verotusta noin puolen prosenttiyksikön verran. Eläkkeiden verotuksen keveneminen vastaa perussuomalaisten vaatimuksia.

– Se kuului hallitusohjelmaan: jos palkansaajien verotus kevenee, myös eläkeläisten verotusta kevennetään, Orpo sanoi.

– Uskon, että työn vastaanottamisen kannustus toimii. Myös työn verotuksen laskeminen näin isosti on merkittävää. Kovasti panostamme työllisyyden kohentamiseen, mutta korostan myös jo tehtyjen päätösten merkitystä, Orpo sanoi ja korosti kaiken perustuvan kilpailukykysopimuksen syntymiseen.

Veli-Pekka Leskelä


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

Uusimmat

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää