Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki saapuu valtiovarainministeriön sisäisiin budjettineuvotteluihin Moisniemessä Espoossa 10. elokuuta 2016.
Budjetin painopiste työllisyydessä – riihestä putkahtaa uusi työllisyyspaketti
Ensi vuoden valtion talousarvio painottuu työllisyyden edistämiseen. Hallitus lyö yhdessä lukkoon työllisyyttä parantavan ohjelmapaketin hallituksen yhteisessä budjettiriihessä elo-syyskuun vaihteessa. Asiasta kertoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) torstaina esitellessään ensimmäisen esityksensä valtion talousarvioksi.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on ollut keskeisesti mukana suunnittelemassa keinoja luoda työtä ja helpottaa ja kannustaa sen ottamista vastaan. Kyse on laajasta keinovalikoimasta, joka painottuu aktiivisiin keinoihin. Perinteistä passivoivaa työllisyysrahaa aiotaan käyttää entistä aktivoivammin niin, että samalla työllisyysrahalla saadaan ihminen entistä useammin opiskelemaan tai tekemään työtä. Rahaa ei välttämättä tarvita juuri entistä enempää.
Keinoista ja rahoista syntynee sopu
Työllisyysmäärärahoista on perinteisesti kiistelty kovasti, mutta Orpo uskoo hallituksen yhteiseen linjaan työllisyyspanostusten keinoista ja rahamääristä, vaikka työttömyys onkin pysynyt korkeana samalla, kun talouskasvu on lykkääntynyt vuoden toisensa perästä.
– Varmasti lisärahoitustakin tarvitaan, mutta samalla pitää katsoa mitä muuta voimme tehdä, mikä ei välttämättä maksaisi. Passiivista työttömyysturvaa pitää muuttaa aktiiviseksi tueksi. Se keino pitää katsoa ehdottomasti. Samansuuntaisia avauksia olen huomannut jopa opposition suunnalta, mikä on hyvä asia, Orpo sanoi Suomen Uutisille.
– Hallituksessa työllisyyden vetovastuu on ollut elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin harteilla ja minäkin olen mukana tässä ”kiky-aliministerityöryhmässä”. Yhdessä me rupeamme tällä porukalla rakentamaan yhteistä linjaa, Orpo sanoi.
Työttömyys aiheuttaa kuuden miljardin kulut
Valtiontalous tervehtyy vain, jos työttömyys saadaan vähenemään. Työttömyys aiheuttaa nyt yli kolme miljardia euroa suuremmat menot vuodessa kuin vuonna 2008. Työllisyysmenot ovat nousseet jo kuuteen miljardiin euroon. Samaan aikaan myös eläkkeiden ja maahanmuuton menot ovat kasvaneet.
Hallitus aikoo painottaa aktiivisia keinoja ja Orpo puhui esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden lisäämisestä, eli työntekijää kannustetaan etsimään työtä entistä kauempaa. Mutta perinteistäkään työllistämistä ei hylätä, eli määrärahoista pidetään huolta.
Työtöntä myös autetaan
– Ei voi olla niin, että me vain edellytämme ja vaadimme työttömältä ja kannustamme. Hänelle täytyy antaa mahdollisuus vastata toiveisiin eli työ- ja elinkeinopalveluiden täytyy katsoa tarkasti omat palvelunsa ja katsoa, onko niissä parannettavaa. Tämä on oleellinen kysymys, jota katsomme ministeri Lindströmin johdolla läpi, Orpo totesi.
Aktiivisuutta ja liikkuvuutta lisätään. Ovatko nämä iloisia uutisia työttömille?
– Ensimmäinen keino pitäisi olla auttaa löytämään työtä, antaa siihen työvälineitä. Ja antaa motivaatiota työn löytämiseen. Kannustinloukut on pakko tarkastella ja tehdä niihin muutoksia. Mutta jos palasia liikutellaan niin keppien ja porkkanoiden pitää olla tasapainossa, Orpo sanoi.
Ensi viikolla valtiovarainministeriö neuvottelee eri ministeriöiden kanssa.
Työpaikkaennuste näyttää suotuisalta
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta epävarmuudenkin keskellä löydettiin sekä hyvää että huonoa tulevasta kehityksestä. Huonoa on se, ettei velkaantuminen aivan taitu vielä nykyisellä kehityksellä, se lykkääntyy hieman ja jää riippumaan tulevasta kehityksestä.
Hyvää sen sijaan löytyy työpaikkojen synnystä. Uusia työpaikkoja on syntynyt pitkään aika paljon – jopa enemmän kuin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut.
Se, että työttömyys on kasvanut, johtuu sen keston pitenemisestä: noin 35 viikosta vuonna 2010 aina 54 viikkoon eli runsaaseen vuoteen, mikä on keskiarvo nyt. Samaan aikaan on nuorisotyöttömyys lisääntynyt, mitä Orpo piti tragediana.
Vuodessa 33 000 uutta työpaikkaa
Työpaikkojen synty on kiihtynyt niin, että kuluneen vuoden aikana on syntynyt 33 000 työpaikkaa. Hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nousemista 72 prosenttiin.
– Trendi on hyvä ja sen pitää jatkua. Uskon, että sama tahti säilyy. Silloin tavoite saavutetaan, Orpo kaavaili.
Tällä hetkellä Suomen työllisyysaste mataa pahasti Pohjoismaiden, Saksan ja Britannian jäljessä. Heikompia ovat Välimeren maat, joissa naisten työllisyysaste on perinteisistä syistä Suomea heikompi. Suomi on kuitenkin lähempänä Italiaa kuin Norjaa.
Eläkeläistenkin verotus kevenee
Hallitus pienentää myös sekä työn että eläkkeiden verotusta noin puolen prosenttiyksikön verran. Eläkkeiden verotuksen keveneminen vastaa perussuomalaisten vaatimuksia.
– Se kuului hallitusohjelmaan: jos palkansaajien verotus kevenee, myös eläkeläisten verotusta kevennetään, Orpo sanoi.
– Uskon, että työn vastaanottamisen kannustus toimii. Myös työn verotuksen laskeminen näin isosti on merkittävää. Kovasti panostamme työllisyyden kohentamiseen, mutta korostan myös jo tehtyjen päätösten merkitystä, Orpo sanoi ja korosti kaiken perustuvan kilpailukykysopimuksen syntymiseen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää