LEHTIKUVA
Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.
Vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeen Wienin keskustan kadut ja Kneipet pullistelivat ulsteriin pukeutuneita keski-ikäisiä mieshenkilöitä, jotka lymyilivät silmä kovana pystyyn nostettujen kaulusten takana ja polttivat ketjussa länsisavukkeita.
Puolueeton ja liittoutumaton Itävalta houkutteli vakoilijoita ja poliittista supliikkiväkeä Wieniin. Sijainti itäblokin ja läntisen maailman välissä oli plussaa sekin ja kuin luotu suhmuroinnille. Viitta ja miekka olivat ahkerassa käytössä.
Ajat muuttuivat, EU laajeni ja vakoilijat jättivät entisen keisarikunnan pääkaupungin. He suuntasivat yhteisön ytimeen akselille Paris-Geneve-Bonn. Sen keskellä sijaitsee unionin pääkaupunki Bryssel ja sen satelliitti Strasbourg.
Brysselissä sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Läsnä ovat myös sadat kansainväliset organisaatiot sekä edustustot. Erilaista lobbaajaakin löytyy kuin pilven syrjää.
– Brysselissä on useampia paikkoja, joissa vakoilijat vetelehtivät ja urkkivat korva pitkänä keskusteluja. He tietävät kuka kukin on ja pyrkivät uimaan kohteidensa liiveihin, kuvailee Antwerpenin yliopiston tiedustelutieteen professori Kenneth Lasoen Dagens Nyheterissä.
– Paljon on myös erilaisia yksityisiä organisaatioita sekä vaikutusviestintää harjoittavia tahoja, jotka toimivat tiedustelupalveluiden peiteorganisaatioina.
Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa tietoisuus Venäjän vakoilusta on syventynyt Euroopassa. Hybridihyökkäykset ovat tukeneet tätä varautumiskehitystä. EU-maat ovat osoittaneet ovea sadoille diplomaatin kaapuun verhoutuneille venäläisagenteille, ja se on saanut Kremlin vanhat kehnot etsimään uusia metodeja.
Venäläisten täytyy nyt kehittää uusia kyvykkyyksiä päästäkseen haluamaansa tietoon käsiksi. Heistä on tullut entistä aggressiivisempia.
Venäjä ei enää pelkästään tyydy hankkimaan salattua tietoa. Putin pyrkii suoraan ja kätyriensä avulla sabotoimaan Euroopan kriittisiä elintoimintoja jopa pommien ja salamurhien avulla, merellisen infrastruktuurin vahingoittamisesta puhumattakaan.
Venäjän lisäksi totalitaarisista valtioista Brysselissä vakoilevat muun muassa Iran ja Kiina. Alan outouksiin kuuluu se, että myös länsimaat vakoilevat toisiaan. Täten ainakin britit ja amerikkalaiset mielivät EU-tiedon lähteille.
EU-maat jakavat tiedustelutietoa keskenään niin sanotussa Bernin klubissa, jossa ovat mukana myös Norja ja Sveitsi. Yhteistyössä on rajoitteensa, sillä kaikki eivät halua jakaa tietojaan vaikkapa Unkarin, Itävallan tai jopa Slovakian kanssa, koska tietojen pelätään matkaavaan sen sileän tien Lubjankalle Moskovaan.
Presidentti Sauli Niinistö onkin EU:n komission toimeksiannosta tekemässään raportissa ehdottanut EU:lle yhteistä tiedustelupalvelua USA:n CIA:n tyyliin. Sille on selkeä tilaus, sillä vihollinen käyttää “kaikkia mahdollisia aseita meitä vastaan”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
