Marja Sannikan keskusteluohjelmassa nähtiin marraskuussa 2021 hämmästyttävä jakso, jossa avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Yle-radiotoimittaja, yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimin keskustelu cancel-kulttuurista ja rasismista saavutti eeppiset mittasuhteet. Veri kuohahti, ja keskustelu lähti totaalisesti lapasista. Ohjelman myötä woke-termi nousi Suomessa laajempaan tietoisuuteen. / Yleisradio, kuvakaappaus
Brittitutkimus: kansalaiset mieltävät WOKEN entistä enemmän negatiiviseksi käsitteeksi
Entistä useampi britti kokee, että “kulttuurisota” jakaa kansaa. Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö (54%) on tätä mieltä, kun vuonna 2020 näkemyksen takana oli 46%. Tutkijat näkevät, että kehityksen taustalla on kasvanut tietoisuus ilmiöistä, joita kutsutaan “wokeksi” ja “cancel-kulttuuriksi”. 36% vastaajista piti woke-termiä pilkkasanana, kun vastaavasti 26% piti sitä kehuna. Viimeaikaiset mediakohut ja keskustelut “kulttuurisodasta”, “cancel-kulttuurista” ja “valkoisista etuoikeuksista” ovat vaikuttaneet ihmisten asenteisiin. Woke-teemojen saama medianäkyvyys on lisännyt niiden vastustusta.
Lontoon King’s College ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut Ipsos UK suorittivat kyselytutkimuksen, joka kartoitti 3000 kansalaisen asenteita kulttuurisotaan ja wokeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa asennemuutoksia vertailemalla tuoreita vastauksia vuoden 2020 vastaavaan kyselytutkimukseen.
Kulttuurisota jakaa kansaa entistä enemmän
Enemmistö (54%) brittiyleisöstä kokee nk. kulttuurisodan jakavan kansaa. Luku on korkeampi kuin kaksi vuotta aikaisemmin, jolloin samaa mieltä oli 46% vastaajista.
Kulttuurisodan vaikutus koetaan laajasti eri puolilla poliittista kenttää sekä konservatiivien että vasemmiston parissa. 29% vastaajista ei ottanut kantaa kulttuurisodan jakavuuteen puolesta eikä vastaan.
Woke- ja cancel-kulttuurista on tullut tunnetumpia suurelle yleisölle
Kaksi kolmasosaa (65%) vastaajista kertoi tietävänsä joko hyvin tai hieman, mitä “woke” tarkoittaa. Kaksi vuotta aikaisemmin vuonna 2020 vastaava luku oli vielä 49%. Lisääntyneestä tuntemuksesta ilmiötä kohtaan kertoo myös se, että niiden vastaajien osuus, joille ilmiö on täysin tuntematon, on puolittunut 32 prosentista 16 prosenttiin kahdessa vuodessa.
Yhtä lailla vuonna 2020 39% vastaajista sanoi tuntevansa cancel-kulttuurin käsitteen joko hyvin tai hieman. Nyt luku on 60%. Niiden vastaajien osuus, joille käsite oli vuonna 2020 täysin vieras, on laskenut 49 prosentista 27 prosenttiin.
Woke-ilmiön tuntemus on kasvanut kahden vuoden aikana erityisesti 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien parissa (39:stä 60 prosenttiin). Vastaavasti 16-24-vuotiaiden parissa tuntemus on lisääntynyt vain lievästi, sillä se oli jo valmiiksi korkea (72:sta 74 prosenttiin).
Woke koetaan entistä enemmän loukkaavana sanana kuin kehuna
Kun vuonna 2020 wokeksi kutsumista piti loukkaavana 24% vastaajista, tuoreessa kyselyssä luku oli jo 36%. Niiden osuus, jotka eivät tienneet käsitteen merkitystä, tippui kahdessa vuodessa 38 prosentista 28 prosenttiin.
Muutos korostuu erityisesti konservatiivien parissa. Wokeksi kutsumista loukkaavana pitävien määrä kasvoi huimasti 33 prosentista 55 prosenttiin. Asennemuutos näkyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti vanhempien parissa. Kaksi vuotta aikaisemmin 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien parissa luku oli 25 prosenttia. Nyt saman ikäryhmän parissa wokea pitää loukkaavana jo 42%.
Vastaavasti wokea kehuna pitävien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Luku on pysynyt kahden vuoden aikajänteellä samana 26 prosentissa. Vasemmistolaisen Labour-puolueen kannattajien parissa wokea kehuna pitävien määrä on hieman kasvanut, 37 prosentista 41 prosenttiin.
Ihmisten mielestä “valkoisista etuoikeuksista” puhuminen on turhaa
Puolet (51%) brittiyleisöstä on sitä mieltä, että “valkoinen etuoikeus” on terminä hyödytön puhuttaessa rotujen välisistä suhteista Isossa-Britanniassa. Luku on yli puolet suurempi kuin niiden osuus, joiden mielestä käsite on hyödyllinen (23%).
Kysymys jakaa etnisyyksiä ja poliittisia puolueita. Valkoisista vastaajista 54% koki käsitteen hyödyttömäksi, kun etnisten vähemmistöjen parissa vastaava luku oli 35%. Vuoden 2019 vaaleissa konservatiiveja äänestäneiden parissa käsitteen näki hyödyttömäksi 70%, kun Labour-puolueen äänestäjien kohdalla sama luku oli 38%.
Brittilehdet ovat ottaneet kulttuurisodan käsitteet käyttöön
Kasvava tietoisuus kulttuurisodasta kytkeytyy median antamaan huomioon ilmiötä kohtaan. Käsitteet ovat yleistyneet mediassa räjähdysmäisesti. Vuosien 2019 ja 2020 välillä kulttuurisodan käsitettä käyttäneiden artikkeleiden määrä kasvoi 178:sta 534:ään. Vuonna 2021 luku oli jo peräti 1470.
“Cancel-kulttuuri” on hyvin uusi termi brittilehdistössä. Se mainittiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2018, ja se esiintyi vain kuusi kertaa koko vuoden aikana. Vuonna 2021 käsite mainittiin jo 3670 artikkelissa.
Vuonna 2019 “valkoinen etuoikeus” mainittiin 392 artikkelissa. Käsitteen käyttö kolminkertaistui seuraavana vuonna, jolloin se esiintyi jo 1396 artikkelissa. Vuonna 2021 “valkoisista etuoikeuksista” puhuttiin hieman vähemmän, 1258 artikkelissa.
Media ja poliittiset kiistat muuttavat asenteita, mutta eivät kaikkien kohdalla
Lontoon King’s Collegen Policy Institutea johtavan professori Bobby Duffyn mukaan media ja poliittiset debatit ovat vaikuttaneen selvästi kansalaismielipiteeseen. Erityistä on, että woke-käsitteiden tullessa tunnetummiksi myös niiden merkitykset ovat muuttuneet.
Toisin sanoen, poliittisten muoti-ilmiöiden näkyvyys ei aina lisää niiden suosiota. Päin vastoin, woken räjähdysmäinen mediahuomio on lisännyt sen vastustusta.
Ipsos UK:n poliittisen tutkimuksen johtaja Gideon Skinner kommentoi, että erityisesti vanhemmat ihmiset ja konservatiivit, jotka aiemmin saattoivat sivuuttaa mainitut ilmiöt, ovat vähitellen alkaneet vastustamaan niitä. Hän myös korosti, että vaikka mediassa näkyvä kulttuurisota on jakanut kansaa, suuri osa kansalaisista välttelee ääripäitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin Sanomat johdattelee lukijoitaan uskomaan, ettei woke-ilmiötä ole olemassa
Vihreiden vaatimuksesta tamponiautomaatti miesten vessaan Stuttgartissa – menstruoivien henkilöiden ihmisoikeuksista huolehdittava!
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää