Britit äänestävät tänään parlamenttivaaleissa, joissa panoksena ei ole vähempää kuin brexitin kohtalo. Kolmen pääpuolueen linjat eroavat toisistaan.
Mielipidemittausten kärjessä on ollut konservatiivipuolue. Puolueen nykäisemä kaula toisena tulevaan työväenpuolueeseen on kaventunut kampanjan loppumetreillä. Eroa on noin kymmenen prosenttiyksikköä. Kolmantena kyselyissä on ollut brexitin perumista ajava liberaalidemokraatit.
Työväenpuolue ja Skotlannin kansallispuolue SNP haluaisivat järjestää toisen kansanäänestyksen brexitistä ja konservatiivit viedä EU:n kanssa neuvoteltu erosopimus maaliin asti.
Konservatiiveja lähellä oleva brittilehti Telegraphin kyselyssä ero oli vain 5 prosenttiyksikköä. Se johtaa ilman muuta siihen mahdollisuuteen, ettei näidenkään vaalien jälkeen maahan saada toimivaa hallitusta, jolla olisi selkeä suunnitelma brexitin suhteen.
Lisäksi on huomioitava, ettei mielipidemittaukset muunnu Britanniassa sellaisenaan parlamentin edustajapaikkoihin. Maassa on 650 vaalipiiriä, joista jokaisesta eniten ääniä kerännyt ehdokas vie edustajapaikan.
Paikan voi hävitä siten suurella kansallisella kannatuksella. Yhtä lailla paikan voi hävitä murskaluvuin, jolloin hävinneen puolueen keskimääräisen kannatuksen mukaan jossain toisessa vaalipiirissä tulos on odotetusti kannatuslukua suurempi.
Kolmanneksi kannatuslukujen sokea tuijottaminen voi erehdyttää siksi, että eri puolueilla on eri määrä kannastaan täysin varmoja äänestäjiä. Liberaaleilla tämä varmuus on vain noin 60 prosenttia, kun neljä konservatiivia viidestä on päätöksensä jo lyönyt lukkoon.
Vaalitavasta johtuen kannatusmittauksia on pyritty projisoimaan. Aiempien mittausten mukaan konservatiivit saisivat 68 paikan enemmistön. Tämä riittäisi varmuudella brexit-sopimuksen ratifiointiin.
Tuoreimman laskelman mukaan enemmistö kutistui vain 28 paikkaan. Se alkaa olla mukavan tuntuisen enemmistön rajoilla. Kovan linjan brexit-edustajat voivat lyödä kiilaa sopimukselle. Ja mikäli voittomarginaali jää paikoissa tämän alle niin brexit voi jäädä toteutumatta tammikuun lopussa.
Työväenpuolueen voittoon ei usko juuri kukaan. Tämä johtuu siitä, että puolue on melkoisella varmuudella häviämässä lukuisia edustajapaikkoja Skotlannista SNP:lle. Työväenpuolueen vaalivoitto olisi niin murskaava isku konservatiiveille, että pääministeri Boris Johnsonin lähtölaskenta politiikasta olisi hyvin lyhyt.
Vaalihuoneistot sulkeutuvat vasta iltakymmeneltä paikallista aikaa, joten ensimmäisiä ovensuukyselyitä ja tuloksia joutuu Suomessa odottamaan perjantain pikkutunneille asti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
