

LEHTIKUVA
Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin
Ison-Britannian EU-eroa lykättiin toistamiseen Eurooppa-neuvoston hätäkokouksessa.
Uudeksi takarajaksi määriteltiin lokakuun viimeinen päivä. Se merkitsee sitä, että saarivaltakunnan on otettava osaa ensi kuun europarlamenttivaaleihin.
Brexit ei välttämättä viivästy uuteen takarajaan asti. Britit voivat erota EU:sta nopeallakin aikataululla, mikäli parlamentti vain ratifioi pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen. Maassa on kuitenkin varauduttava siihen, että se osallistuu europarlamenttivaaleihin.
Eron uusi takaraja kompromissi
May ei halunnut pyytää EU-maiden johtajilta näin pitkää lisäaikaa Brexitille. Hän kertoi parlamentin alahuoneelle, että mikäli erosopimus hyväksytään toukokuun 22. päivään mennessä, maa eroaisi ensi kuun viimeisenä päivänä EU:sta.
EU-johtajien tuli hyväksyä jatkoaikapyyntö yksimielisesti. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei halua painostaa brittejä. Hän olisi suonut jopa vuoden mittaisen lisäajan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa Brexitin tapahtuvan nopeasti. Hänen mukaansa Brexitin vatvominen vie liikaa huomiota EU:n muilta asioilta ja sen vuoksi EU joutuu eron panttivangiksi. Macronia kritisoitiin kovasta linjastaan. Kriittiset diplomaatit arvelivat Macronin vain ajatelleen oman puolueensa menestymismahdollisuuksia eurovaaleissa EU:n yhtenäisyyden sijaan.
EU-johtajat päätyivät yksimielisesti kompromissiin. May tarttui jatkoaikaan kiinni. Muussa tapauksessa britit olisivat eronneet EU:sta tänä iltana ilman erosopimusta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Brexitin oli määrä tapahtua 29. maaliskuuta.
Takarajan lykkäys sisälsi myös ehtoja. Britit eivät saisi änkyröidä EU:n asioissa esimerkiksi käyttämällä veto-oikeuttaan EU:n budjettipäätöksissä.
Farage perusti uuden puolueen
EU:ta ankarasti kritisoinut brittimeppi Nigel Farage (kuvassa) kertoi perustaneensa uuden Brexit-puolueen. Hän toimi aiemmin myös brittien itsenäisyyspuolue UKIP:n puheenjohtajana.
Farage kertoi, että puolueen päämäärä on toteuttaa EU-ero ja puolue osallistuu myös eurovaaleihin. Poliittinen päämäärä on siten sama kuin UKIP:illa, mutta henkilöstö on täysin erilainen. Farage moitti UKIP:n olevan nyt äärioikeiston käsissä. Hän kertoi Brexit-puolueen koostuvan merkittävästi liike-elämän vaikuttajista.
UKIP kritisoi Faragea siitä, että puolueen tehtävänä on vain saada Farage valituksi uudelleen europarlamenttiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni brittikonservatiivi haluaa EU-eron vaikka ilman erosopimusta

Halla-aho moitti A-Talkissa EU-päättäjiä todellisuudesta vieraantuneiksi: “Ongelmat ratkottava ihmisten takia, ei populistien takia”

Suomessa vieraileva brittiläinen islamkriitikko Tommy Robinson suljettiin ulos somesta – tähtää seuraavaksi UKIP-puolueen johtoon?

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää