

project-syndicate.org
Brexit vie Saksaa perimmäisten kysymysten äärellä – syntyykö saksalainen Eurooppa vai eurooppalainen Saksa?
Cambridgen yliopistolla politiikasta luennoiva Hugo Drochon kirjoittaa Project Syndicate -mielipidesivustolla, ettei brexitin jälkeinen Eurooppa voi pantata enää “Saksan kysymystä”- syntyykö saksalainen Eurooppa, vai kenties eurooppalainen Saksa?
Saksan poliittiset valtasuhteet muuttuvat mitä ilmeisimmin reilusti ensi vuoden syksyllä liittopäivävaaleissa.
Saksalaisen Euroopan aika jo ohi
Suursijoittajia opastava varainhoitoyhtiö Gavekal Dragonomicsin pääekonomisti Anatole Kaletsky totesi, että Saksa on toistuvasti kieltäytynyt joka ainoasta toimesta euromaiden talouksien tiivistämisessä. Saksa on torpannut eurobondit, yhteisen talletussuojan ja euromaiden sisäiset tulonsiirrot.
Drochonin mielestä Euroopasta ei enää voi tulla “saksalaista”, vaan Saksasta pitäisi tulla enemmän “eurooppalainen”. Tämä tarkottaisi tiivimpää liittovaltiota, ja Saksan tulisi antaa periksi eritoten talousasioissa.
Brittien EU-ero ja alati kasvava vastustus saksalaiselle talouskurille estävät Euroopan saksalaistamisen. Euroopanlaajuinen talouskuri on Drochonin mielestä epäonnistunut. Eurooppa tarvitsee kasvua kitkennän sijaan.
Drochonin mielestä Merkelistä voisi tullakin Euroopan ensimmäinen presidentti, jos Saksa vain myöntyy eurooppalaisuuteen. Drochonin mukaan aika Saksan – ja siten koko Euroopan – tiimalasissa on vähissä. Valinta tulee tehdä pian.
Merkelin jatko?
Saksan johtajuusasema brexitin jälkeisessä Euroopassa voi heiketä ensi vuonna. Liittopäivävaalien tulos nykyisten mielipidekyselyjen mukaan tarkoittaa kaventuvaa hallituskoalitiota. Samalla oppositio vahvistuisi niin lukumäärällään kuin kriittisyydellään. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole vielä edes kertonut aikomuksestaan asettua ehdolle tavoittelemaan neljättä perättäistä kautta liittokanslerina.
Merkel saavuttaisi todennäköisesti voiton. Kenestä tulisi liittokansleri siinä tapauksessa, ettei Merkel lähtisi kisaamaan? Merkelin aisaparina toimiva valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on monen mielestä liian iäkäs liittokansleriksi. Saksalta voisikin uupua vuoden päästä selkeä johtaja, ja Merkelinkin olisi oltava hitusen varovaisempi.
Myös maahanmuuttokriisi on heikentänyt aiemmin timantinkovalla enemmistöllä toimivaa Saksan hallitusta.
Euroopan sairaasta miehestä tuli talousveturi
Saksa kärsi pahoin teknologiakuplan puhkeamisesta vuosituhannen taitteessa. Saksan budjetin alijäämä paisui, talouskehitys oli aneemista ja työttömyys oli koholla. Saksa aloitti tiukat talousuudistukset ja kiristi vyötä. Saksaa auttoi uusi yhteisvaluutta euro, mutta pitkään koholla ollut työttömyys painosti palkkatasoa alas työttömyysdevalvaation kautta. Saksa sai palautettua kilpailukykyään.
Tätä mallia on tarjottu eurokriisin aikana myös muille velkaantuneille eurokriisimaille. Saksalainen talousmalli, ordoliberalismi, muodostui toisen maailmansodan jälkeen. Valtio huolehtii terveestä kilpailusta ja pyrkii olemaan talousohjailusta sivussa. Tarvittaessa valtio ottaa vahvan roolin esimerkiksi kiistatilanteissa. Toisaalta uudella mallilla Saksa halusi päästä velka- ja konkurssikierteestä eroon. Tämän vuoksi Saksa ei ole lämmennyt eurokriisimaiden velkahelpotustoiveille.
Saksaa on kehotettu nyt reippaampiin palkankorotuksiin. Palkankorotuksia on perusteltu kasvavalla ostovoimalla. Lisääntynyt kysyntä kohdistuisi eurokriisimaiden vientituotteisiin. Palkankorotusajatukseen kriittisesti suhtautuvat väittävät, että saksalaisten lisääntyneestä kysynnästä hyötyisivät ne maat, joilla on jo positiivinen kauppatase. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi ja Norja. Saksalaisten kysyntä kohdistuisi heidän tuotteisiin Välimeren maiden oliivien sijaan.
Eurooppalainen puolustus Saksan antimilla?
Euroopan ympärillä kuohuu ja kiehuu. Lähi-idässä on levotonta ja Venäjän otteet ovat koventuneet. Syyrian sisällissota on laukaissut pakolaiskriisin. Euroopan ja Venäjän suhteet ovat olleet koetuksella Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta.
Saksa on sotilas- ja puolustusliitto Naton jäsenmaa. Saksa ei tosin täytä Naton edellyttämää puolustusbudjettia. Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on väläytellyt ajatusta, ettei Eurooppa voisi vapaamatkustajana turvautua Yhdysvaltojen sotilaalliseen suojaan.
Puolan ex-valtiovarainministeri Jacek Rostowskin mielestä Trump on oikeassa. Yhdysvallat voisi luennoida Saksalle Nato-budjetin alimittaisuudesta samalla tavalla kuin mitä Saksa on opastanut eurokriisimaita: yhteistä turvatakuuta ei tule säännöistä lipsumalla. Rostowskin mukaan eurokriisin epäonnistunut korjaus avasi Venäjälle oven pörhistellä rintaansa. Tiukkaa talouskuria vaatimalla Euroopan yhteneväisyys rakoili liiaksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Häviääkö Angela Merkel omassa kotiosavaltiossaan? Gallup ennustaa vaihtoehtopuolue AfD:lle hurjaa nousua

AfD ohitti Merkelin CDU:n tämän kotipihallaan – näpäytys avoimelle maahanmuuttopolitiikalle

Merkel torjuu nousukiidossa olevaa AfD:tä kuin ärsyttävää herhiläistä – “Berliini, meillä on ongelma”

EU:n hajoaminen jo Trumpin valintaa suurempi riski – Merkel: On kyse sodasta ja rauhasta

Britit hakevat täydellistä brexitiä – eli täyttä eroa EU:sta

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää