

project-syndicate.org
Brexit vie Saksaa perimmäisten kysymysten äärellä – syntyykö saksalainen Eurooppa vai eurooppalainen Saksa?
Cambridgen yliopistolla politiikasta luennoiva Hugo Drochon kirjoittaa Project Syndicate -mielipidesivustolla, ettei brexitin jälkeinen Eurooppa voi pantata enää “Saksan kysymystä”- syntyykö saksalainen Eurooppa, vai kenties eurooppalainen Saksa?
Saksan poliittiset valtasuhteet muuttuvat mitä ilmeisimmin reilusti ensi vuoden syksyllä liittopäivävaaleissa.
Saksalaisen Euroopan aika jo ohi
Suursijoittajia opastava varainhoitoyhtiö Gavekal Dragonomicsin pääekonomisti Anatole Kaletsky totesi, että Saksa on toistuvasti kieltäytynyt joka ainoasta toimesta euromaiden talouksien tiivistämisessä. Saksa on torpannut eurobondit, yhteisen talletussuojan ja euromaiden sisäiset tulonsiirrot.
Drochonin mielestä Euroopasta ei enää voi tulla “saksalaista”, vaan Saksasta pitäisi tulla enemmän “eurooppalainen”. Tämä tarkottaisi tiivimpää liittovaltiota, ja Saksan tulisi antaa periksi eritoten talousasioissa.
Brittien EU-ero ja alati kasvava vastustus saksalaiselle talouskurille estävät Euroopan saksalaistamisen. Euroopanlaajuinen talouskuri on Drochonin mielestä epäonnistunut. Eurooppa tarvitsee kasvua kitkennän sijaan.
Drochonin mielestä Merkelistä voisi tullakin Euroopan ensimmäinen presidentti, jos Saksa vain myöntyy eurooppalaisuuteen. Drochonin mukaan aika Saksan – ja siten koko Euroopan – tiimalasissa on vähissä. Valinta tulee tehdä pian.
Merkelin jatko?
Saksan johtajuusasema brexitin jälkeisessä Euroopassa voi heiketä ensi vuonna. Liittopäivävaalien tulos nykyisten mielipidekyselyjen mukaan tarkoittaa kaventuvaa hallituskoalitiota. Samalla oppositio vahvistuisi niin lukumäärällään kuin kriittisyydellään. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole vielä edes kertonut aikomuksestaan asettua ehdolle tavoittelemaan neljättä perättäistä kautta liittokanslerina.
Merkel saavuttaisi todennäköisesti voiton. Kenestä tulisi liittokansleri siinä tapauksessa, ettei Merkel lähtisi kisaamaan? Merkelin aisaparina toimiva valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on monen mielestä liian iäkäs liittokansleriksi. Saksalta voisikin uupua vuoden päästä selkeä johtaja, ja Merkelinkin olisi oltava hitusen varovaisempi.
Myös maahanmuuttokriisi on heikentänyt aiemmin timantinkovalla enemmistöllä toimivaa Saksan hallitusta.
Euroopan sairaasta miehestä tuli talousveturi
Saksa kärsi pahoin teknologiakuplan puhkeamisesta vuosituhannen taitteessa. Saksan budjetin alijäämä paisui, talouskehitys oli aneemista ja työttömyys oli koholla. Saksa aloitti tiukat talousuudistukset ja kiristi vyötä. Saksaa auttoi uusi yhteisvaluutta euro, mutta pitkään koholla ollut työttömyys painosti palkkatasoa alas työttömyysdevalvaation kautta. Saksa sai palautettua kilpailukykyään.
Tätä mallia on tarjottu eurokriisin aikana myös muille velkaantuneille eurokriisimaille. Saksalainen talousmalli, ordoliberalismi, muodostui toisen maailmansodan jälkeen. Valtio huolehtii terveestä kilpailusta ja pyrkii olemaan talousohjailusta sivussa. Tarvittaessa valtio ottaa vahvan roolin esimerkiksi kiistatilanteissa. Toisaalta uudella mallilla Saksa halusi päästä velka- ja konkurssikierteestä eroon. Tämän vuoksi Saksa ei ole lämmennyt eurokriisimaiden velkahelpotustoiveille.
Saksaa on kehotettu nyt reippaampiin palkankorotuksiin. Palkankorotuksia on perusteltu kasvavalla ostovoimalla. Lisääntynyt kysyntä kohdistuisi eurokriisimaiden vientituotteisiin. Palkankorotusajatukseen kriittisesti suhtautuvat väittävät, että saksalaisten lisääntyneestä kysynnästä hyötyisivät ne maat, joilla on jo positiivinen kauppatase. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi ja Norja. Saksalaisten kysyntä kohdistuisi heidän tuotteisiin Välimeren maiden oliivien sijaan.
Eurooppalainen puolustus Saksan antimilla?
Euroopan ympärillä kuohuu ja kiehuu. Lähi-idässä on levotonta ja Venäjän otteet ovat koventuneet. Syyrian sisällissota on laukaissut pakolaiskriisin. Euroopan ja Venäjän suhteet ovat olleet koetuksella Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta.
Saksa on sotilas- ja puolustusliitto Naton jäsenmaa. Saksa ei tosin täytä Naton edellyttämää puolustusbudjettia. Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on väläytellyt ajatusta, ettei Eurooppa voisi vapaamatkustajana turvautua Yhdysvaltojen sotilaalliseen suojaan.
Puolan ex-valtiovarainministeri Jacek Rostowskin mielestä Trump on oikeassa. Yhdysvallat voisi luennoida Saksalle Nato-budjetin alimittaisuudesta samalla tavalla kuin mitä Saksa on opastanut eurokriisimaita: yhteistä turvatakuuta ei tule säännöistä lipsumalla. Rostowskin mukaan eurokriisin epäonnistunut korjaus avasi Venäjälle oven pörhistellä rintaansa. Tiukkaa talouskuria vaatimalla Euroopan yhteneväisyys rakoili liiaksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Häviääkö Angela Merkel omassa kotiosavaltiossaan? Gallup ennustaa vaihtoehtopuolue AfD:lle hurjaa nousua

AfD ohitti Merkelin CDU:n tämän kotipihallaan – näpäytys avoimelle maahanmuuttopolitiikalle

Merkel torjuu nousukiidossa olevaa AfD:tä kuin ärsyttävää herhiläistä – “Berliini, meillä on ongelma”

EU:n hajoaminen jo Trumpin valintaa suurempi riski – Merkel: On kyse sodasta ja rauhasta

Britit hakevat täydellistä brexitiä – eli täyttä eroa EU:sta

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.