

LEHTIKUVA
Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: “Kiitos ja näkemiin”
Iso-Britannia käynnisti virallisesti EU-eroneuvottelut, kun maan EU-suurlähettiläs Sir Tim Barrow ojensi Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille keskiviikkona. Tusk hyväksyi brexit-kirjeen vähäsanaisena. Hän kertoi hänellä olevan jo ikävä brittejä.
– Kiitos ja näkemiin, Tusk sanoi kirjeen saatuaan.
Eroneuvottelut kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Tässä ajassa pitäisi pystyä sopimaan brittien ja EU:n täysin uudesta suhteesta. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen toteutuminen kahdessa vuodessa lienee utopiaa, sillä EU-jäsenmaiden on usein hankalaa saada täysi yksimielisyys kauppasopimusten kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä sopimusta (CETA) hiottiin peräti seitsemän vuotta.
Sen sijaan neuvotteluosapuolten arvellaan pääsevän nopeasti yhteisymmärrykseen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksista.
Usea keskeinen neuvotteluaihe
Neuvotteluissa huomio kohdistuu useaan eri aihealueeseen. Kauppasopimuksen sekä brittien ja EU-kansalaisten molemminpuoleisten oikeuksien lisäksi tapetilla ovat turvallisuuspolitiikka ja tietojen vaihto, “erolaskun” suuruus, Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja sekä EU-tuomioistuimen päätäntävallasta irtaantuminen.
Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn odotetaan esittelevän pikaisesti uuden lakiluonnoksen, joka tultuaan voimaan nostaisi brittilait EU-lakien yläpuolelle. Laki valmisteltaneen valmiiksi odottamaan täytäntöönpanoa brexit-neuvottelujen päätyttyä.
Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi osapuolet voivat solmia myös tilapäisen siirtymäajan sopimuksen pelatakseen lisää aikaa neuvottelukelloihin.
Rahasta väännetään kättä
EU-maille kipein aihe on brittien maksusitoumukset EU:lle. Tätä on kutsuttu myös “erolaskuksi”, vaikka EU:sta eroamiselle ei olekaan määrätty virallista erorahoitusvelvoitetta.
May on kertonut kunnioittavansa maksusitoumuksia sen aikaa, kun Iso-Britannia on vielä EU-jäsenmaa. Brexit toteutuu kuitenkin aiemmin kuin mitä EU-budjettikausi kestää. Iso-Britannia tuskin on aikeissa rahoittaa EU-jäsenbudjettia enää sen jälkeen, kun saarivaltio on eronnut EU:sta. Toisin sanoen rahoitus kokisi kovan kolauksen kesken EU-budjettikauden. Sen lisäksi kiistan alle voi tulla vaikka EU-virkamiesten eläkkeiden rahoitus.
EU katsoo, että sitoumukset nousevat noin 60 miljardin euron korville. Brittien puolelta näitä laskelmia kuvataan absurdeiksi ja hölynpölyksi.
Brexit eurooppalaislehtien etusivuilla
Virallisen eroprosessin käynnistäminen on saanut palstatilaa eurooppalaisilta sanomalehdiltä. Brittilehtien jakauma on selkeä: vasemmalle nojaavat Independent ja The Guardian muistuttivat saarivaltakunnan tulevasta epävarmuudesta. Guardian komisti Euroopan karttaa palapelin tavoin, josta puuttui Ison-Britannian kohdalta palat. Toisaalta heidän Eurooppa-palapeliin ei mahtunut Suomesta hitustakaan.
GUARDIAN: Today Britain steps into the unknown #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/uY63zlSVtn
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Sen sijaan brexitiä kannattaneet lehdet ilakoivat varauksetta. “Vapaus!”, kirjoitti Daily Mail isoilla kirjaimilla.
MAIL: Freedom! #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/z23gC9RbEZ
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Muiden EU-maiden lehdistö otti neutraalimman kannan. Lehdistö totesi otsikoissaan eron olevan tosiasia. Jotkut lehdet muistuttivat kovien neuvottelujen alkaneen. Saksalainen Die Welt muistutti rakkaita brittejä oven olevan vielä auki EU-jäsenyyden jatkamiselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääministeri May Skotlannille: “Nyt ei ole oikea aika kansanäänestykseen itsenäisyydestä”

Jopa EU-jäsenyyden kannattajat patoaisivat EU-kansalaisten muuttovirtaa Britanniaan

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?

Ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta närkästynyt Tusk sotkeentui brittipolitiikkaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää