LEHTIKUVA
Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: “Kiitos ja näkemiin”
Iso-Britannia käynnisti virallisesti EU-eroneuvottelut, kun maan EU-suurlähettiläs Sir Tim Barrow ojensi Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille keskiviikkona. Tusk hyväksyi brexit-kirjeen vähäsanaisena. Hän kertoi hänellä olevan jo ikävä brittejä.
– Kiitos ja näkemiin, Tusk sanoi kirjeen saatuaan.
Eroneuvottelut kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Tässä ajassa pitäisi pystyä sopimaan brittien ja EU:n täysin uudesta suhteesta. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen toteutuminen kahdessa vuodessa lienee utopiaa, sillä EU-jäsenmaiden on usein hankalaa saada täysi yksimielisyys kauppasopimusten kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä sopimusta (CETA) hiottiin peräti seitsemän vuotta.
Sen sijaan neuvotteluosapuolten arvellaan pääsevän nopeasti yhteisymmärrykseen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksista.
Usea keskeinen neuvotteluaihe
Neuvotteluissa huomio kohdistuu useaan eri aihealueeseen. Kauppasopimuksen sekä brittien ja EU-kansalaisten molemminpuoleisten oikeuksien lisäksi tapetilla ovat turvallisuuspolitiikka ja tietojen vaihto, “erolaskun” suuruus, Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja sekä EU-tuomioistuimen päätäntävallasta irtaantuminen.
Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn odotetaan esittelevän pikaisesti uuden lakiluonnoksen, joka tultuaan voimaan nostaisi brittilait EU-lakien yläpuolelle. Laki valmisteltaneen valmiiksi odottamaan täytäntöönpanoa brexit-neuvottelujen päätyttyä.
Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi osapuolet voivat solmia myös tilapäisen siirtymäajan sopimuksen pelatakseen lisää aikaa neuvottelukelloihin.
Rahasta väännetään kättä
EU-maille kipein aihe on brittien maksusitoumukset EU:lle. Tätä on kutsuttu myös “erolaskuksi”, vaikka EU:sta eroamiselle ei olekaan määrätty virallista erorahoitusvelvoitetta.
May on kertonut kunnioittavansa maksusitoumuksia sen aikaa, kun Iso-Britannia on vielä EU-jäsenmaa. Brexit toteutuu kuitenkin aiemmin kuin mitä EU-budjettikausi kestää. Iso-Britannia tuskin on aikeissa rahoittaa EU-jäsenbudjettia enää sen jälkeen, kun saarivaltio on eronnut EU:sta. Toisin sanoen rahoitus kokisi kovan kolauksen kesken EU-budjettikauden. Sen lisäksi kiistan alle voi tulla vaikka EU-virkamiesten eläkkeiden rahoitus.
EU katsoo, että sitoumukset nousevat noin 60 miljardin euron korville. Brittien puolelta näitä laskelmia kuvataan absurdeiksi ja hölynpölyksi.
Brexit eurooppalaislehtien etusivuilla
Virallisen eroprosessin käynnistäminen on saanut palstatilaa eurooppalaisilta sanomalehdiltä. Brittilehtien jakauma on selkeä: vasemmalle nojaavat Independent ja The Guardian muistuttivat saarivaltakunnan tulevasta epävarmuudesta. Guardian komisti Euroopan karttaa palapelin tavoin, josta puuttui Ison-Britannian kohdalta palat. Toisaalta heidän Eurooppa-palapeliin ei mahtunut Suomesta hitustakaan.
GUARDIAN: Today Britain steps into the unknown #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/uY63zlSVtn
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Sen sijaan brexitiä kannattaneet lehdet ilakoivat varauksetta. “Vapaus!”, kirjoitti Daily Mail isoilla kirjaimilla.
MAIL: Freedom! #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/z23gC9RbEZ
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Muiden EU-maiden lehdistö otti neutraalimman kannan. Lehdistö totesi otsikoissaan eron olevan tosiasia. Jotkut lehdet muistuttivat kovien neuvottelujen alkaneen. Saksalainen Die Welt muistutti rakkaita brittejä oven olevan vielä auki EU-jäsenyyden jatkamiselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pääministeri May Skotlannille: “Nyt ei ole oikea aika kansanäänestykseen itsenäisyydestä”
Jopa EU-jäsenyyden kannattajat patoaisivat EU-kansalaisten muuttovirtaa Britanniaan
Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta närkästynyt Tusk sotkeentui brittipolitiikkaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää