LEHTIKUVA
Björn Wahlroos kritisoi Ylen ykkösaamussa ilmastopolitiikkaa: Suomessa ei ole enää raaka-ainetta metsäteollisuudelle
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos listasi tänään Ylellä Suomen talouskasvun esteitä ja esitti oman näkemyksensä Suomen verotuksesta. Wahlroosin mukaan ”lypsävien lehmien ampuminen” on johtanut tilanteeseen, jossa pääoma ja osaajat karkaavat Suomesta.
Ylen ykkösaamun toimittajan Seija Vaaherkummun ilme meni vakavaksi hänen esitettyään Björn Wahlroosille kysymyksen siitä, millaiset metsäteollisuuden investoinnit Suomeen jatkossa olisivat järkeviä.
Wahlroos esitti, että investointihalukkuutta ei taida liiemmin edes olla, koska Suomessa ei ole tarjolla raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin.
– Jokainen vähennetty kuutiometri hakkuuta vähentää mahdollisuutta investoida Suomeen, koska raaka-ainetta ei ole saatavilla. Syy esimerkiksi siihen, että UPM:n kemiantehdas nousee Saksaan on siinä, että Saksassa on valtavia pyökkimetsiä, joista ei voi tehdä hyvää sellua. Nyt ollaan keksitty tapa käyttää pyökkimetsiä.
Paperia tuotetaan yhä vähemmän
Wahlroos muistutti, että metsäteollisuus on raaka-ainerajoittunut teollisuudenala.
– Joskus 15 vuotta sitten luultiin, että nostamalla jalostusastetta voitaisiin korvata se, että raaka-ainetta ei saada lisää, eli että tekisimme sellusta yhä kehittyneempiä tuotteita. On kuitenkin käynyt päinvastoin: me tuotamme nyt yhä vähemmän paperia kuin aiemmin ja myymme Eurooppaan sellua eikä paperia, koska paperille ei ole kysyntää.
Suomessa etenkin vihreät on toistuvasti vaatinut rajoituksia hakkuisiin. Eduskuntavaalien alla puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo esitti hakkuiden merkittävää rajoittamista, jotta Suomesta tulisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Tällä verotuksella maa ei lähde kasvuun
Wahlroos pohdiskeli myös Suomen talouskasvun esteitä ja esitti oman näkemyksensä Suomen verotuksesta.
Wahlroosin mukaan ”lypsävien lehmien ampuminen” on johtanut tilanteeseen, jossa pääoma ja osaajat pakenevat Suomesta.
– Tällä verotuksella maa ei lähde kasvuun.
Wahlroosin näkemyksen mukaan verokevennyksiä on kohdennettava, jotta se olisi tehokkaampaa kuin laajapohjainen keventäminen. Wahlroos kuitenkin arvioi, että hänen näkemyksensä ei menestyisi, koska kevennykset kohdistuisivat tahoille, joita jo nyt pidetään etuoikeutettuina. Wahlroos siis uskoo, että hänen linjauksensa tuomitaan saman tien.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- paperi raaka-aine pääoma osaajat UPM Maria Ohisalo Investoinnit Sellu Björn Wahlroos Talouskasvu Suomi Yle Metsäteollisuus Saksa vihreät verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”
Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?
Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”
PS vaatii vastauksia ennallistamisasetuksen kustannuksiin: Hallitus kippaa kymmeniä miljardeja ideologisiin ilmastohankkeisiin – oma kansa saa energiakriisin keskellä vain rippeitä
Hallitusneuvottelujen neljäs viikko käynnistyi – Purra: Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan tulee edistyä tällä viikolla
Pääkaupungin liikenne kaaoksessa – vihreiden kuntapoliitikko sanoi sen suoraan: ”Vihreät on alusta saakka ollut yksityisautoilun vastainen liike”
Maahanmuuttopolitiikan linjauksille päivä lisäaikaa hallitusneuvotteluissa – ilmastopolitiikan osalta jo edistystä tänään
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää