Björn Wahlroos kertoi näkemyksiään Suomen talous- ja identiteettipolitiikasta: “Me olemme nyt sellaisella reitillä, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen”

Toimittaja Sanna Ukkola haastatteli Alfa-tv:n suorassa lähetyksessä UPM:n ja Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosia. Wahlroos oli huolestunut Suomen talouden tilasta ja sen suunnasta. Hänen mukaansa Elokapinan toiminnalla ei saavuteta mitää, ja Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt Woke-ilmiö sisältää suvaitsemattomuutta.

Björn Wahlroos aloitti kertomalla nuoruudestaan. Hän oli 60-luvun lopulla vasemmistoradikaali ja kommunisti. Hänen aloitettua lukemaan kansantaloustiedettä, alkoivat näkemykset muuttua.

– Näin jälkikäteen katsottuna, että joku on vakavasti voinut lukea marxilaista kansantaloustiedettä, tuntuu siis niin suurelta vitsiltä tänään, ettei ole tottakaan.

Hänen mukaansa koulujärjestelmä painotti tuolloin vääriä asioita, jotka ajoivat hänen lisäkseen myös muita vasemmiston äärelle.

Nykytilanteesta hän huomautti, että viime eduskuntavaalien alla poliittisessa nelikentässä yksikään puolueista ei sijainnut oikeistoliberaalien lokerossa.

– Keskitien kokoomuskulkija ajattelee suunnilleen samoin kuin oikean siiven ruotsalainen demari, hän huomautti.

Turhaa kansalaistottelemattomuutta

Wahlroos sanoo Elokapinan ja vastaavien liikkeiden toiminnan olevan turhaa. Hän arvelee kapinallisten voivan kokea ihan aitoa huolta.

– Se on ihan päätöntä puuhaa. Elokapinalla ja näillä vastaavilla liikkeillä ei ole faktat järjestyksessä.

Hän myöntää itsekin istuneensa nuoruusvuosinaan ajoteillä ja tulleensa kannetuksi pois ajoväylältä. Tuolloin vasemmistoradikaalius myi, vaikka taustalla olikin “täysi höntti ajatus”.

– Mutta sellaista nuoriso on.

Suvaitsematonta Wokea

Woke-ilmiössä on hänen mukaansa elementtejä uussuvaitsemattomuudesta.

– Tiettyjä mielipiteitä ei saa esittää. Tiettyjä näkemyksiä ei saa esittää.

Hän pohti ohjelmassa filosofisesti sitä, onko oikein suvaita suvaitsemattomuutta. Hän nosti esimerkiksi rikosnimikkeen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänen mukaansa on varsin erikoista, jos läntisessä parlamentissa puolen tusinaa kansanedustajaa on tutkinnassa tai syytettyinä tällaisesta.

Hänestä voisi miettiä, onko tällainen rikosnimike tarpeksi tarkkaan määritelty. Suomi tarvitsee hänen mukaansa ehdottomasti oman perustuslakituomioistuimensa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hänestä “vähäsen oikeassa” puolustaessaan maansa oikeuskäytäntöä, kun Suomessa perustuslakia tulkitsee poliittisesti muodostettu perustuslakivaliokunta.

Ilmastotavoitteisiin taloudellista järkeä

Wahlroos vihjaa, että Suomen ilmastotavoitteissa on tarkastamisen varaa. Hän muistuttaa, että Keski-Euroopassa lähes kaikkiin tavotteisiin kyllä päästään – yleensä “kirjanpidollisin toimin”. Suomessa taas ollaan hyvin rehellisiä. Tästä syystä Suomea viedään.

Hänen mielestään ei ole järkevää pyrkiä tekemään kaikkia teknisesti mahdollisia ilmastotoimia. Paukut kannattaisi käyttää siihen, että tekee taloudellisesti järkevät päästönvähennystoimet. Esimerkiksi päästökaupalla saadaan aikaan tilanne, jossa päästöjä aletaan vähentää sieltä, missä se on halvinta.

EU:n hyväksymä metsätaksonomia on huono asia, koska se perustuu väärinymmärrykseen. Monelle Keski- ja Etelä-Euroopan maalle metsä tarkoittaa aivan jotain muuta kuin mitä se tarkoittaa suomalaiselle tai ruotsalaiselle. Tätä käsityseroa ei ole saatu viestitettyä Euroopan parlamenttiin.

Suomen talous seisahtunut

Wahlroos harmittelee Suomen talouden jämähtämistä paikoilleen. Viimeisen kahdentoista vuoden aikana Suomen talous on polkenut paikoillaan, ja yhdellä mittarilla jopa pakittanut. Wahlroos sanoo Suomen bruttokansantuotteen henkeä kohden olevan alemmalla tasolla kuin vuonna 2008.

– Se on suunnilleen maailmanennätys sillä alalla, ja vieläpä melkein sodat mukaan lukien.

Hän muistuttaa kilpailukyvyn merkityksestä. Paperikoneita tullaan jatkossakin ajamaan alas esimerkiksi lehtien siirryttyä verkkoon. Kyse on siitä, mistä paperikoneita suljetaan ensin. Hänen mukaansa olisi tärkeää vertailla kilpailukykyämme Ruotsiin ja Saksaan.

– Suomessa ei niin hirveästi kannata harjoittaa juuri mitään, Wahlroos harmittelee.

Suomi on kaukana isoista markkinoista, joten etäisyydet ovat pitkiä. Kilpailukykyymme vaikuttavat raaka-aineiden läheisyys sekä energian ja työvoiman hinta.

– Ei ehkä tarvitse maksaa juhannuksesta 300 prosenttia.

Kestämätön tie

Wahlroosin mukaan Suomessa tulisi huolehtia siitä, että työ on aina kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi verotuksen ja sosiaaliturvan kautta kannustinloukkuja purkamalla.

Hän ihmettelee Suomen linjaa huolehtia vähäosaisista. Suomessa ei juuri ole äveriäitä sijoittajia. Wahlroos ei suoraan kerro, että rikkaiden posketon verotus ajaa heidät pois. Sen sijaan hän antaa aiheesta vahvan vihjeen:

– Suomessa valtio yrittää ottaa kapitalistien paikan.

Rikkaiden loistaessa poissaolollaan, tulee järjestelmän ylläpito keskiluokalle raskaammaksi.

Wahlroosin mukaan Suomi tarvitsee varakkaita sijoittajia, jotka laittavat pääomaa talouteen luoden uusia työpaikkoja. Suomi ennemmin lainaa jatkuvasti ylläpitääkseen elintasoa, johon meillä ei ole varaa.

– Me olemme nyt sellaisella reitillä, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen.