Talviliikennettä. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Berner julkaisi liikennemallinsa
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli torstaina selvitystään liikenteen uuden verojärjestelmän pohjaksi. Valtion omistama yhtiö perustettaisiin huolehtimaan tiestön kunnosta. Esityksessä poistettaisiin autovero sekä pienennetään ajoneuvo- ja polttoaineveron määrää.
Nämä ovat esityksiä, joiden voimaantulosta hallitus päättää keväällä joko kehysriihen tai hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Uusi yhtiö tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2018 alussa.
– Tämä on tärkeää, koska maakuntahallinto tulee voimaan seuraavana vuonna. Jos yhtiötä ei perusteta, merkittävä osa liikenteen hallinnosta siirtyisi maakuntien harteille, Berner perustelee.
Esityksistä tullee melkoinen kädenvääntö kevään ajaksi. Perussuomalaiset moittivat etukäteen etenkin arvioita, joiden mukaan liikenneveroa maksettaisiin autojen sijaintiseurannan avulla. Bernerin mukaan tällaista ei tule ainakaan heti eikä myöhemminkään ilman asiakkaan suostumusta.
Valtionyhtiö vastaisi tiestön kunnosta
Liikenneministeriö ehdottaa Suomeen valtionyhtiötä, joka vastaisi valtion liikenneverkon kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yhtiön toiminta ei riippuisi valtion taloudesta, vaan teitä hoidettaisiin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien.
Bernerin mukaan liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa. Rahapuolan vuoksi teillä on suuri korjausvelka, joten tilanne on tuskin kenenkään mielestä hyvä. Berner vetoaa suhtautumaan esityksiinsä ennakkoluulottomasti.
– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista. Ehdotuksemme lähtökohta on, että liikenteen kokonaiskustannukset eivät nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu, olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti, Berner totesi torstaina.
Liikenteen veropohja rapautuu jatkuvasti
Liikenteen rahoitusta uusitaan, koska myös liikenteen tuottamat verotulot muuttuvat. Liikenne tuottaa valtion veroista 7,3 miljardia eli peräti 13 prosenttia. Tiestön hoitoon tästä palautetaan vain murto-osa: 1,9 nuljardia euroa eli 3,4 prosenttia valtion menoista. Se on liian vähän, minkä vuoksi korjausvelka kasvaa jatkuvasti.
Liikenteen kasvihuonekaasuja on tarkoitus vähentää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se syö valtion tuloja, koska veroja kerätään päästöjen perusteella. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vähentäisi valtion verotuloja yli 1,2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Korjausvelka kasvaa
Tiestön korjausvelka on kasvanut hallituskauden alussa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla. Velkaa on kertynyt jo 2,5 miljardin euron edestä. Taantuma on vähentänyt tietöitä entisestään. Kun edellisellä vaalikaudella rahoitettiin liikennehankkeita 2,5 miljardin edestä, tällä kaudella rahoitetaan hankkeita vain 830 miljoonalla eurolla. Kaikesta pitäisi säästää.
Tämän vuoksi täytyisi liikennemäärärahat irrottaa valtion budjettitaloudesta. Sitä varten perustettaisiin valtion kokonaan omistama yhtiö. Se ei olisi portti yksityistämiseen, sillä omistuksen luovuttaminen ulkopuolelle vaatisi eduskunnan siunauksen.
Finavia hyvä esimerkki
Bernerin mukaan vastaavasta muutoksesta on jo hyviä esimerkkejä.
– Kun Finavia perustettiin hoitamaan lentokenttiä, pystyi se investoimaan taantumankin aikana Helsinki-Vantaan lentokenttään niin, että siitä tuli kansainvälisen liikenteen risteysasema, joka ruokkii myös Suomen matkailuelinkeinoa tehokkaasti. Valtion rahoilla ei tähän olisi pystytty, Berner toteaa.
Liikenneverkkoyhtiö pystyisi myös käyttämään nykyistä tehokkaammin EU:n investointitukia, kuten Finavia teki Vantaan lentokentällä. Berner etsii vertailukohtia myös telealan kilpailusta, joka vapautui vuonna 1987.
– Eivät senkään ajan päättäjät varmaankaan osanneet kuvitella, kuinka suuri merkitys päätöksillä on nykyaikana, Berner vertaa.
Esimerkkejä löytyy jo maailmalta
Liikenneyhtiöstä löytyy jo esimerkkejä maailmalta. Itävallan teitä hallinnoi valtion omistama osakeyhtiö. Vastaavaa suunnitellaan myös Saksassa. Italiassa kansallisesti merkittäviä teitä hallinnoi valtion omistama julkinen yhtiö. Portugalissa tie –ja rautatieverkosta vastaa valtion omistama yhtiö. Britanniassa valtion omistama yritys Highways England vastaa valtatieverkon hallinnoinnista.
Berner esittää 1,6 miljardin euron veronkevennyksiä. Autoverosta, 853 miljoonaa, luovuttaisiin kokonaan. Ajoneuvovero pienenisi. Polttoainevero pienenisi 200 miljoonaa euroa. Alv:n kompensoiminen nostaisi veronkevennyksen 1,6 miljardiin euroon.
Uusi järjestelmä toimisi siten, että liikenneverkkoyhtiö myöntäisi toimintalupia erilaisille toimijoille, joita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja autoliikkeet. Ne maksavat liikenneverkkoyhtiölle könttäsumman ja tarjoavat palveluitaan kuluttajille.
Kuluttaja ostaisi operaattorilta tienkäyttöpalvelun. Se olisi aikaan perustuva vuosi- tai kuukausimaksu. Palveluoperaattorit voivat tulevaisuudessa tarjota muunkinlaisia palveluita, kuten myös kilometripohjaisia maksuja, jos asiakas niin haluaa. Kilometripohjainen maksu voisi olla monelle asiakkaalle edullisempi kuin kiinteä vuosimaksu.
Berner esitteli esimerkkilaskelmana Sofian, joka ajaa pienikulutuksisella Ford Fiestalla 12 000 kilometriä vuodessa. Nyt sen verot ja maksut ovat 701 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa hän maksaisi vuoden asiakasmaksulla 654 euroa eli vajaat viisikymppiä nykyistä vähemmän.
Kilometrimaksulla Sofia säästäisi 140 euroa, kun maksut jäisivät 561 euroon.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sampo Terho Bernerin esityksestä: autoilijoiden kustannuksia ei saa lisätä
Slunga-Poutsalolta kylmää kyytiä liikennemallille: ”Siellä se kyttäysjärjestelmä edelleen luuraa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää