

Talviliikennettä. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Berner julkaisi liikennemallinsa
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli torstaina selvitystään liikenteen uuden verojärjestelmän pohjaksi. Valtion omistama yhtiö perustettaisiin huolehtimaan tiestön kunnosta. Esityksessä poistettaisiin autovero sekä pienennetään ajoneuvo- ja polttoaineveron määrää.
Nämä ovat esityksiä, joiden voimaantulosta hallitus päättää keväällä joko kehysriihen tai hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Uusi yhtiö tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2018 alussa.
– Tämä on tärkeää, koska maakuntahallinto tulee voimaan seuraavana vuonna. Jos yhtiötä ei perusteta, merkittävä osa liikenteen hallinnosta siirtyisi maakuntien harteille, Berner perustelee.
Esityksistä tullee melkoinen kädenvääntö kevään ajaksi. Perussuomalaiset moittivat etukäteen etenkin arvioita, joiden mukaan liikenneveroa maksettaisiin autojen sijaintiseurannan avulla. Bernerin mukaan tällaista ei tule ainakaan heti eikä myöhemminkään ilman asiakkaan suostumusta.
Valtionyhtiö vastaisi tiestön kunnosta
Liikenneministeriö ehdottaa Suomeen valtionyhtiötä, joka vastaisi valtion liikenneverkon kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yhtiön toiminta ei riippuisi valtion taloudesta, vaan teitä hoidettaisiin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien.
Bernerin mukaan liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa. Rahapuolan vuoksi teillä on suuri korjausvelka, joten tilanne on tuskin kenenkään mielestä hyvä. Berner vetoaa suhtautumaan esityksiinsä ennakkoluulottomasti.
– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista. Ehdotuksemme lähtökohta on, että liikenteen kokonaiskustannukset eivät nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu, olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti, Berner totesi torstaina.
Liikenteen veropohja rapautuu jatkuvasti
Liikenteen rahoitusta uusitaan, koska myös liikenteen tuottamat verotulot muuttuvat. Liikenne tuottaa valtion veroista 7,3 miljardia eli peräti 13 prosenttia. Tiestön hoitoon tästä palautetaan vain murto-osa: 1,9 nuljardia euroa eli 3,4 prosenttia valtion menoista. Se on liian vähän, minkä vuoksi korjausvelka kasvaa jatkuvasti.
Liikenteen kasvihuonekaasuja on tarkoitus vähentää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se syö valtion tuloja, koska veroja kerätään päästöjen perusteella. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vähentäisi valtion verotuloja yli 1,2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Korjausvelka kasvaa
Tiestön korjausvelka on kasvanut hallituskauden alussa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla. Velkaa on kertynyt jo 2,5 miljardin euron edestä. Taantuma on vähentänyt tietöitä entisestään. Kun edellisellä vaalikaudella rahoitettiin liikennehankkeita 2,5 miljardin edestä, tällä kaudella rahoitetaan hankkeita vain 830 miljoonalla eurolla. Kaikesta pitäisi säästää.
Tämän vuoksi täytyisi liikennemäärärahat irrottaa valtion budjettitaloudesta. Sitä varten perustettaisiin valtion kokonaan omistama yhtiö. Se ei olisi portti yksityistämiseen, sillä omistuksen luovuttaminen ulkopuolelle vaatisi eduskunnan siunauksen.
Finavia hyvä esimerkki
Bernerin mukaan vastaavasta muutoksesta on jo hyviä esimerkkejä.
– Kun Finavia perustettiin hoitamaan lentokenttiä, pystyi se investoimaan taantumankin aikana Helsinki-Vantaan lentokenttään niin, että siitä tuli kansainvälisen liikenteen risteysasema, joka ruokkii myös Suomen matkailuelinkeinoa tehokkaasti. Valtion rahoilla ei tähän olisi pystytty, Berner toteaa.
Liikenneverkkoyhtiö pystyisi myös käyttämään nykyistä tehokkaammin EU:n investointitukia, kuten Finavia teki Vantaan lentokentällä. Berner etsii vertailukohtia myös telealan kilpailusta, joka vapautui vuonna 1987.
– Eivät senkään ajan päättäjät varmaankaan osanneet kuvitella, kuinka suuri merkitys päätöksillä on nykyaikana, Berner vertaa.
Esimerkkejä löytyy jo maailmalta
Liikenneyhtiöstä löytyy jo esimerkkejä maailmalta. Itävallan teitä hallinnoi valtion omistama osakeyhtiö. Vastaavaa suunnitellaan myös Saksassa. Italiassa kansallisesti merkittäviä teitä hallinnoi valtion omistama julkinen yhtiö. Portugalissa tie –ja rautatieverkosta vastaa valtion omistama yhtiö. Britanniassa valtion omistama yritys Highways England vastaa valtatieverkon hallinnoinnista.
Berner esittää 1,6 miljardin euron veronkevennyksiä. Autoverosta, 853 miljoonaa, luovuttaisiin kokonaan. Ajoneuvovero pienenisi. Polttoainevero pienenisi 200 miljoonaa euroa. Alv:n kompensoiminen nostaisi veronkevennyksen 1,6 miljardiin euroon.
Uusi järjestelmä toimisi siten, että liikenneverkkoyhtiö myöntäisi toimintalupia erilaisille toimijoille, joita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja autoliikkeet. Ne maksavat liikenneverkkoyhtiölle könttäsumman ja tarjoavat palveluitaan kuluttajille.
Kuluttaja ostaisi operaattorilta tienkäyttöpalvelun. Se olisi aikaan perustuva vuosi- tai kuukausimaksu. Palveluoperaattorit voivat tulevaisuudessa tarjota muunkinlaisia palveluita, kuten myös kilometripohjaisia maksuja, jos asiakas niin haluaa. Kilometripohjainen maksu voisi olla monelle asiakkaalle edullisempi kuin kiinteä vuosimaksu.
Berner esitteli esimerkkilaskelmana Sofian, joka ajaa pienikulutuksisella Ford Fiestalla 12 000 kilometriä vuodessa. Nyt sen verot ja maksut ovat 701 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa hän maksaisi vuoden asiakasmaksulla 654 euroa eli vajaat viisikymppiä nykyistä vähemmän.
Kilometrimaksulla Sofia säästäisi 140 euroa, kun maksut jäisivät 561 euroon.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sampo Terho Bernerin esityksestä: autoilijoiden kustannuksia ei saa lisätä

Slunga-Poutsalolta kylmää kyytiä liikennemallille: ”Siellä se kyttäysjärjestelmä edelleen luuraa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää