Berliinin poliisin todistettava, ettei syrji huumekauppiaita ihonvärin takia

Berliinissä aiotaan helpottaa syrjintäkanteluiden tekemistä. Syrjityksi itsensä kokeva voisi tehdä helposti kantelun virkamiehestä, jonka tulee sitten todistaa, että kyseessä ei ollut syrjintä. Käänteisen todistustaakan lisäksi uusi laki mahdollistaisi myös sen, että järjestöt nostavat syrjintäkanteita yksityishenkilöiden puolesta.

Oikeussenaattori Dirk Behrendt (vihr.) on laatinut Berliinin osavaltiolle uuden syrjinnän vastaisen lain, joka helpottaa syrjintäkanteiden nostamista virkamiehiä vastaan, kertoo BZ-lehti. Lain on määrä tulla voimaan vuoden alussa. Vastaavaa syrjintälainsäädäntöä ei ole käytössä missään muussa Saksan osavaltiossa.

BZ-lehden kolumnisti kritisoi uutta syrjintälakia siitä, että se tulee vaikeuttamaan virkamiesten toimintaa kohtuuttomasti. Asetuksessa on kaksi kohtaa, joita erityisesti poliisiliiton edustajat vastustivat kuulemistilaisuudessa kynsin ja hampain.

Käännetty todistustaakka

Ensinnäkin todistustaakka käännetään: syrjintäilmoituksen tekijän ei tarvitse esittää mitään todisteita väitteensä tueksi, vaan ilmiannon kohteena olevan virkamiehen, kuten poliisin, on todistettava, että kyse ei ollut syrjinnästä. Yleensä länsimaisessa oikeuskäytännössä todistustaakka on sillä, joka väittää rikoksen tapahtuneen.

Toiseksi, asetus antaa järjestöille ja yhdistyksille mahdollisuuden nostaa syrjintäkanteita yksityishenkilöiden puolesta. Vastaava pykälä on käytössä esimerkiksi luonnonsuojelulainsäädännössä, koska metsät ja eläimet eivät osaa kirjoittaa valituksia.

– Tarkoitus on auttaa niitä, jotka eivät osaa itse auttaa itseään, vihreä oikeussenaattori perustelee.

Pelkona syrjintäkanteluiden tehtailu

Poliisi pelkää, että etenkin kaupungin lukuisat vasemmistolaiset ääriryhmät voisivat väärinkäyttää uutta lakia tehtaillakseen syrjintäkanteluita poliisin toiminnan lamauttamiseksi. Tällöin poliisit sidottaisiin kirjoituspöytien ääreen raapustamaan vastineita lukemattomiin syrjintäilmoituksiin. Järjestöt voisivat tehdä syrjintäkanteita myös laittomasti maassa olevien puolesta.

– Tämä antaisi mahdollisuuden tehdä massoittain perusteettomia kanteluja, selittää poliisin edustaja Jörn Badendick. Poliiseista tulisi oikeuden edessä vapaata riistaa.

Oppositiopuolueet CDU, FDP ja AfD ottivat poliisin huolet vakavasti, mutta vallassa olevat punavihreät pitivät Badendickin puheita “vapaasta riistasta” jopa oikeuslaitosta halventavina.

Esimerkkinä afrikkalaiset huumekauppiaat

Eräs poliisin edustaja otti konkreettisena esimerkkinä esille afrikkalaiset huumekauppiaat, jotka ovat Berliinin puistoissa yleinen näky.

– Jos tarkastan huumekaupasta epäillyn afrikkalaisen, hän voi väittää, että häneen kohdistettu valvonta on ollut syrjintää. Sitten minun on todistettava, että toimintani ei ollut syrjintää, vaan että sille oli perusteet.

– Miten me voimme tehdä työtämme näissä olosuhteissa?poliisi kysyy.

Suomessakin selvitysrumbaa

Suomessakin vihreät ovat hallituskaudellaan pyrkineet puuttumaan poliisin toimintaan. Sisäministeri Maria Ohisalo pyysi äskettäin selvitystä poliisin toiminnasta kurdien mielenosoituksessa, kun kurdit kieltäytyivät noudattamasta poliisin ohjeita. Ohisalo antoi ymmärtää poliisin toiminnan loukanneen mielenosoittajien perusoikeuksia.

Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä. #poliisi

— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) October 20, 2019

Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Tom Packalén moitti sisäministeriä anarkismin kanssa flirttailusta ja korosti, että poliisin tehtävä Suomessa on turvata yleinen turvallisuus ja järjestys.

Lauantaina Helsingin poliisi tiedotti, että poliisi pidättäytyy toistaiseksi palautuksista Irakiin, koska Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan tuomion yhteen palautukseen liittyen. Sisäministeri Ohisalo kehui poliisin päätöstä keskeyttää palautukset.