LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä
Jotkut saksalaisvanhemmat ovat lapsensa koulua valitessaan hyödyntäneet tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista eri kouluissa. Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata nämä tiedot. Joissakin kouluissa käytännössä kaikki oppilaat puhuvat kotikielenään jotain muuta kieltä kuin saksaa.
Berliiniläisvanhemmat voivat lapsensa koulua valitessaan selata netissä kouluhakemistoa, jossa kerrotaan kaupungin kouluista perustiedot. Tähän asti näihin perustietoihin on sisältynyt muun muassa se, kuinka moni koulun oppilaista puhuu kotikielenään muuta kuin saksaa.
Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot, kertoo berliiniläislehti. Liian korkean vieraskielisten oppilaiden osuuden pelätään stigmatisoivan koulua.
Asiaa tutkinut työryhmä pitää kuitenkin osavaltiosenaatin sensuurivaatimusta lain vastaisena. Berliinin osavaltion lainsäädännön mukaan kansalaisilla on perusoikeus päästä tutkimaan koulutilastoja. Oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot ovat anonyymeja, joten niiden salaamista ei voida perustella myöskään yksilönsuojalla.
Punavihreät vetoavat siihen, että kotikieltä koskevat tiedot ovat usein epätarkkoja, koska ne perustuvat vanhempien antamaan ilmoitukseen. Lisäksi perheiden yhteiskuntaluokka vaikuttaa koulujen laatuun enemmän kuin maahanmuuttajatausta.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen edustaja on täysin eri mieltä. Hänen mukaansa muuta kuin saksaa äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on monille vanhemmille tärkeä kriteeri koulun valinnassa.
– Vanhemmilla on oikeus saada tämä tieto ja punavihreiden yritys pimittää se on laiton, sanoo Thorsten Weiß (38, AfD).
Lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella
Tähän asti kouluille on myönnetty lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella. Jos oppilaiden kotikielitilastojen kerääminen lopetetaan, kouluille ei voida enää antaa lisärahaa tällä perusteella.
Osavaltiosenaatti kaavaileekin lisärahoituksen kriteeriksi uutta “sosiaalista indeksiä”, joka kuvaisi oppilaiden sosiaalista taustaa laajemmin, jotta heidän maahanmuuttajataustaansa ei tarvitsisi kertoa.
Keskimäärin 40 prosenttia oppilaista vieraskielisiä
Berliinissä ala-asteen oppilaista peräti 45,3 prosenttia ovat vieraskielisiä julkisissa kouluissa. Yksityisissä kouluissa luku on 31 prosenttia.
Yläasteella vieraskielisten oppilaiden osuus on 43,4 prosenttia julkisissa kouluissa. Lukiotasolla vieraskielisten osuus on vain 28,2 prosenttia. Erityiskoulujen oppilaista 41,9 prosenttia ovat vieraskielisiä.
Keskimäärin Berliinin julkisten koulujen oppilaista 41,1 prosenttia ja yksityiskoulujen oppilaista 24,9 prosenttia ovat vieraskielisiä. Vieraskielisten oppilaiden määrässä on suuria alueellisia eroja: suurimmillaan maahanmuuttajaoppilaiden osuudet ovat keskustassa (76,5 %) ja Neuköllnissä (70,1 %).
Ääritapauksissa lähes kaikki koulun oppilaat saattavat olla maahanmuuttajataustaisia. Kun opetustoimesta vastaava senaattori Astrid-Sabine Busse (64, SPD) opetti ala-asteella Neuköllnin kaupunginosassa, hänen koulunsa oppilaista 97,2 prosenttia puhui kotikielenään jotain muuta kuin saksaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thorsten Weiß Astrid-Sabine Busse Neukölln koulurauha koulutuksen eriytyminen Vaihtoehto Saksalle Berliini AfD maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan
Maahanmuuton lieveilmiöt pyritään lakaisemaan maton alle
Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot
Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia
Vesisota muuttui sadan maahanmuuttajan joukkotappeluksi Berliinissä
Saksalaisdemari: “Aika on kypsä Vaihtoehto Saksalle -puolueen kieltämiselle”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.