

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä
Jotkut saksalaisvanhemmat ovat lapsensa koulua valitessaan hyödyntäneet tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista eri kouluissa. Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata nämä tiedot. Joissakin kouluissa käytännössä kaikki oppilaat puhuvat kotikielenään jotain muuta kieltä kuin saksaa.
Berliiniläisvanhemmat voivat lapsensa koulua valitessaan selata netissä kouluhakemistoa, jossa kerrotaan kaupungin kouluista perustiedot. Tähän asti näihin perustietoihin on sisältynyt muun muassa se, kuinka moni koulun oppilaista puhuu kotikielenään muuta kuin saksaa.
Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot, kertoo berliiniläislehti. Liian korkean vieraskielisten oppilaiden osuuden pelätään stigmatisoivan koulua.
Asiaa tutkinut työryhmä pitää kuitenkin osavaltiosenaatin sensuurivaatimusta lain vastaisena. Berliinin osavaltion lainsäädännön mukaan kansalaisilla on perusoikeus päästä tutkimaan koulutilastoja. Oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot ovat anonyymeja, joten niiden salaamista ei voida perustella myöskään yksilönsuojalla.
Punavihreät vetoavat siihen, että kotikieltä koskevat tiedot ovat usein epätarkkoja, koska ne perustuvat vanhempien antamaan ilmoitukseen. Lisäksi perheiden yhteiskuntaluokka vaikuttaa koulujen laatuun enemmän kuin maahanmuuttajatausta.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen edustaja on täysin eri mieltä. Hänen mukaansa muuta kuin saksaa äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on monille vanhemmille tärkeä kriteeri koulun valinnassa.
– Vanhemmilla on oikeus saada tämä tieto ja punavihreiden yritys pimittää se on laiton, sanoo Thorsten Weiß (38, AfD).
Lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella
Tähän asti kouluille on myönnetty lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella. Jos oppilaiden kotikielitilastojen kerääminen lopetetaan, kouluille ei voida enää antaa lisärahaa tällä perusteella.
Osavaltiosenaatti kaavaileekin lisärahoituksen kriteeriksi uutta “sosiaalista indeksiä”, joka kuvaisi oppilaiden sosiaalista taustaa laajemmin, jotta heidän maahanmuuttajataustaansa ei tarvitsisi kertoa.
Keskimäärin 40 prosenttia oppilaista vieraskielisiä
Berliinissä ala-asteen oppilaista peräti 45,3 prosenttia ovat vieraskielisiä julkisissa kouluissa. Yksityisissä kouluissa luku on 31 prosenttia.
Yläasteella vieraskielisten oppilaiden osuus on 43,4 prosenttia julkisissa kouluissa. Lukiotasolla vieraskielisten osuus on vain 28,2 prosenttia. Erityiskoulujen oppilaista 41,9 prosenttia ovat vieraskielisiä.
Keskimäärin Berliinin julkisten koulujen oppilaista 41,1 prosenttia ja yksityiskoulujen oppilaista 24,9 prosenttia ovat vieraskielisiä. Vieraskielisten oppilaiden määrässä on suuria alueellisia eroja: suurimmillaan maahanmuuttajaoppilaiden osuudet ovat keskustassa (76,5 %) ja Neuköllnissä (70,1 %).
Ääritapauksissa lähes kaikki koulun oppilaat saattavat olla maahanmuuttajataustaisia. Kun opetustoimesta vastaava senaattori Astrid-Sabine Busse (64, SPD) opetti ala-asteella Neuköllnin kaupunginosassa, hänen koulunsa oppilaista 97,2 prosenttia puhui kotikielenään jotain muuta kuin saksaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thorsten Weiß Astrid-Sabine Busse Neukölln koulurauha koulutuksen eriytyminen Vaihtoehto Saksalle Berliini AfD maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan

Maahanmuuton lieveilmiöt pyritään lakaisemaan maton alle

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Vesisota muuttui sadan maahanmuuttajan joukkotappeluksi Berliinissä

Saksalaisdemari: “Aika on kypsä Vaihtoehto Saksalle -puolueen kieltämiselle”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää