PS ARKISTO
Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta
Yhdysvaltojen huomio saattaa jatkossa olla yhä enemmän indopasifisella alueella muun muassa Kiinan toimien vuoksi, jolloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan oleellista Suomen puolustusmenojen vahvistamisessa on nyt jatkuvuus tulevien hallituskausienkin aikana. - On tärkeää, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan kyse on samalla paitsi Euroopan oman puolustuskyvyn kasvattamisesta myös Ukrainan tukemisesta. Bergbom oli perjantaina vieraana Ylen aamussa.
– Venäjä on nostanut omaa puolustusteollisuuttaan ja onnistunut kiihdyttämään asetuotantoaan. Nyt tykistöammuksia ja ohjuksia virtaa Ukrainan kaupunkeihin. Länsimaat eivät ole pystyneet täysin tähän vastaamaan.
Bergbomin mukaan Suomi on sinänsä tehnyt oman osansa kuten myös monet Itä-Euroopan maat, mutta monien muiden olisi tehtävä vielä enemmän.
– Valitettavasti länsimaissa yleinen ilmiö on, että totuutta ei haluta katsoa silmiin. Jo kaksi vuotta on keskusteltu siitä, että jotain pitäisi tehdä. Nyt on jo toimeenpanon aika, eli Euroopan puolustusteollisuutta on alettava nostaa uuteen uskoon, jotta meillä on kykyä vastata Venäjän luomaan uhkaan, mutta myös avustaa Ukrainaa entistä tehokkaammin.
Vahva Eurooppa on Yhdysvaltojenkin etu
Bergbom korostaa, että Yhdysvaltojen intressissäkään tuskin on, että Eurooppa on toistuvasti valtameren takaisen tuen varassa.
– Yhdysvaltojenkin etu on vahva Eurooppa. Uskon, että myös Trump ajattelee näin. Vaikka Euroopassa on hieman pelästyttykin Trumpin vaatimuksia siitä, että Euroopan olisi tehtävä enemmän, täytyy samalla muistaa, että edellisen kerran Trumpin ollessa presidenttinä hänen kaudellaan aloitettiin aseavun antaminen Ukrainalle. Trumpilla tuskin on intressiä vetää Yhdysvaltoja pois Natosta.
Suomi käyttää puolustukseen jo enemmän kuin Naton suosittelema ja osin edellyttämäkin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osuus on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia, mutta paine kasvaa osuuden kasvattamiseksi jo kolmeen prosenttiin.
Bergbomin mukaan oleellista on jatkossa pitkän aikavälin jatkuvuus puolustusmenojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Puolustukseen tarvitaan panostuksia myös seuraavalla hallituskaudella, joten tärkeää on, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava. Siksikin tarvitsemme vahvaa valtiontaloutta.
Talouden sopeuttaminen ei kelpaa demareille
Ylen perjantaina julkaistun puoluekannatusmittauksen mukaan suurimmat hallituspuolueet ovat hieman menettäneet kannatustaan.
Sosiaalidemokraattien euroedustajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kyse on ”epäonnistuneen politiikan” aiheuttamasta kannatuslaskusta, ja Kumpula-Natri väitti hallituksen muuttuneen ylpeäksi.
Bergbom muistutti hallituksen sopeuttavan taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.
– Kun tehdään 9 miljardin kokonaisuus, siihen sisältyy myös vaikeita päätöksiä, kuten veronkorotuksia mutta toisaalta myös veronalennuksia, esimerkiksi lapsiperheille. Ensi vuodeksi työssäkäyville lapsiperheille on tulossa lapsikohtainen työtulovähennys verotukseen, Bergbom sanoi ja lisäsi, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sosiaalidemokraatit sopeuttaisivat taloutta.
– Hallitusohjelmassa on myös linjattu veronalennuksista monille pieni- ja keskituloisille, joita alennuksia toimeenpannaan koko hallituskauden ajan. Hallitus myös esimerkiksi esittää lasten ja nuorten terapiatakuuta, ja peruskoulun rahoitusta vahvistetaan.
Tekemättä jättäminen ei ole vastuun kantamista
Bergbom toteaa, että kaikissa tilanteissa poliitikot tietysti kantavat vastuun päätöksistä.
– Hallituksella on työkalupakissa kasvutoimia ja veronalennuksia, mutta myös kipeitä päätöksiä. Sitä vastuun kantaminen on, ja se erottaa meidät teistä. Mikäli tärkeitä päätöksiä ja tarvittavia sopeutuksia ei panna toimeen, seurauksena olisi laajempi kriisi tuleville hallituksille. Vastuun kantamista ei kuitenkaan ole se, että asiat jätetään tekemättä silloin, kun tämä maa sitä kipeimmin tarvitsee.
Hallitusohjelmassa on sovittu julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä.
Jo viime keväänä tehdyn arvion mukaan eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Bergbom huomauttaa, että SDP:n uusimman vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksia ei ole vieläkään julkaistu.
– Eduskuntaryhmänne puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kuitannut kysymykset työllisyysvaikutuksista ”saivarteluksi”. Toivottavasti SDP julkaisee luvut edes tulevassa vaihtoehtobudjetissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Euroopan puolustuskyky kasvutoimet työllisyysvaikutukset Ukrainan tukeminen valtion velkaantuminen kansallinen puolustus puolustusmenot sopeuttamistoimet Miko Bergbom veronalennukset valtiontalous Tytti Tuppurainen Miapetra Kumpula-Natri Donald Trump Kiina Yhdysvallat nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen
Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”
Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.
Halla-aho median tentattavana – esillä muun muassa Nato, Ukraina ja Yhdysvaltain vaalit
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää