Belgiaan saatiin vihdoin hallitus, jolla on huikeat 838 avustajaa
Hallitusneuvottelut on vihdoinkin saatu päätökseen Belgiassa. Vuoden 2019 vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kestivät 493 päivää. Uudella, seitsemän puolueen koalitiohallituksella on apunaan ennätysmäärä poliittisin perustein valittuja virkamiehiä ja avustajia.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusta on arvosteltu suuresta erityisavustajien ja avustajan avustajien määrästä. Marinin hallituksella oli vuodenvaihteessa MTV Uutisten laskujen mukaan 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Tämä ei ole kuitenkaan mitään Belgiaan verrattuna.
Jokaisella puolueella oma varapääministeri
Pääministeri Alexander De Croon johtama Belgian upouusi hallitus menee heittämällä ohi: erilaisia valtiosihteereitä ja avustajia on kaikkiaan 838, kertoo Brussels Times -nettilehti. Avustajien valtava määrä johtuu siitä, että Belgian poliittisessa järjestelmässä jokainen hallituspuolue saa oman varapääministerinsä, jolla on kaksi kabinettia eli esikuntaa: yksi yleisiä poliittisia asioita varten ja toinen kyseisen varapääministerin hoitamaa ministerinsalkkua varten.
Varapääministerien 14 esikunnan lisäksi hallituksessa on seitsemän muuta ministeriä ja viisi valtiosihteeriä, joten avustajia tarvitaan kaikkiaan 26 esikuntaa varten. Belgialaisittain avustajien kokonaismäärää pidetään kohtuullisena, koska avustajia yhtä ministeriä kohden on vähemmän kuin edellisellä hallituksella.
Gentin yliopiston politiikan tutkija Pieter Moens on tarkastellut uuden hallituksen avustajakaartia. Hän kertoo VRT-verkkolehdelle, että 58 prosenttia avustajia on miehiä ja puolet avustajista edustaa samaa puolueetta kuin se ministeri, jota he avustavat.
Kieliryhmien kiistat näkyvät hallitusneuvotteluissa
Belgia jakautuu hyvin selkeästi kahteen kielialueeseen. Pohjoisessa Flanderissa puhutaan hollantia tai sen murretta flaamia. Etelässä puhutaan ranskaa. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.
Eri väestö- ja kieliryhmien kiistat tekevät hallituksen muodostamisesta erittäin vaikeaa, joten 500 päivää kestävät hallitusneuvottelut eivät ole Belgiassa harvinaisia. Belgian perustuslaki vaatii, että hallituksessa on pääministeriä lukuunottamatta oltava yhtä monta hollanninkielistä ja ranskankielistä ministeriä.
Pääministeri De Croo edustaa flaamilaisia liberaalidemokraatteja. Hänen hallituksessaan olevien puolueiden kannatus tulee kuitenkin pääosin ranskankieliseltä alueelta. Hollanninkielisen alueen suurimmat puolueet, N-VA and Vlaams Belang, jotka molemmat ajavat Flanderin itsenäisyyttä on jätetty oppositioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alexander De Croo vallonit flaamit valtiosihteerit avustajat Sanna Marin Hallitusneuvottelut Belgia hallitus
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää