Belgiaan saatiin vihdoin hallitus, jolla on huikeat 838 avustajaa
Hallitusneuvottelut on vihdoinkin saatu päätökseen Belgiassa. Vuoden 2019 vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kestivät 493 päivää. Uudella, seitsemän puolueen koalitiohallituksella on apunaan ennätysmäärä poliittisin perustein valittuja virkamiehiä ja avustajia.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusta on arvosteltu suuresta erityisavustajien ja avustajan avustajien määrästä. Marinin hallituksella oli vuodenvaihteessa MTV Uutisten laskujen mukaan 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Tämä ei ole kuitenkaan mitään Belgiaan verrattuna.
Jokaisella puolueella oma varapääministeri
Pääministeri Alexander De Croon johtama Belgian upouusi hallitus menee heittämällä ohi: erilaisia valtiosihteereitä ja avustajia on kaikkiaan 838, kertoo Brussels Times -nettilehti. Avustajien valtava määrä johtuu siitä, että Belgian poliittisessa järjestelmässä jokainen hallituspuolue saa oman varapääministerinsä, jolla on kaksi kabinettia eli esikuntaa: yksi yleisiä poliittisia asioita varten ja toinen kyseisen varapääministerin hoitamaa ministerinsalkkua varten.
Varapääministerien 14 esikunnan lisäksi hallituksessa on seitsemän muuta ministeriä ja viisi valtiosihteeriä, joten avustajia tarvitaan kaikkiaan 26 esikuntaa varten. Belgialaisittain avustajien kokonaismäärää pidetään kohtuullisena, koska avustajia yhtä ministeriä kohden on vähemmän kuin edellisellä hallituksella.
Gentin yliopiston politiikan tutkija Pieter Moens on tarkastellut uuden hallituksen avustajakaartia. Hän kertoo VRT-verkkolehdelle, että 58 prosenttia avustajia on miehiä ja puolet avustajista edustaa samaa puolueetta kuin se ministeri, jota he avustavat.
Kieliryhmien kiistat näkyvät hallitusneuvotteluissa
Belgia jakautuu hyvin selkeästi kahteen kielialueeseen. Pohjoisessa Flanderissa puhutaan hollantia tai sen murretta flaamia. Etelässä puhutaan ranskaa. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.
Eri väestö- ja kieliryhmien kiistat tekevät hallituksen muodostamisesta erittäin vaikeaa, joten 500 päivää kestävät hallitusneuvottelut eivät ole Belgiassa harvinaisia. Belgian perustuslaki vaatii, että hallituksessa on pääministeriä lukuunottamatta oltava yhtä monta hollanninkielistä ja ranskankielistä ministeriä.
Pääministeri De Croo edustaa flaamilaisia liberaalidemokraatteja. Hänen hallituksessaan olevien puolueiden kannatus tulee kuitenkin pääosin ranskankieliseltä alueelta. Hollanninkielisen alueen suurimmat puolueet, N-VA and Vlaams Belang, jotka molemmat ajavat Flanderin itsenäisyyttä on jätetty oppositioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alexander De Croo vallonit flaamit valtiosihteerit avustajat Sanna Marin Hallitusneuvottelut Belgia hallitus
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää