Vapaassa pudotuksessa ihmisen nopeus voi nousta yli 400 kilometriin tunnissa. Hitaimmillaankin ihmispolo mätkähtää maahan kahtasataa. Se on aika jysäys. Jos vapaasta pudotuksesta haluaa selvitä hengissä, tieto ja kokemus ovat BBC:n mukaan avuksi. Onnesta tosin on paljon enemmän apua.
Äskettäin sai kosolti julkisuutta vapaasta pudotuksesta selvinnyt nainen, jonka aviomies oli peukaloinut tämän laskuvarjoa. Nainen lähti kohtalokkaaseen hyppyynsä runsaasta kilometristä ja selvisi katkenneilla luilla. Guinnesin ennätysten kirjaan päätyi sen sijaan lentoemäntä, joka tupsahti maahan lentokoneen peräosassa runsaasta 10 kilometristä – ja loukkaantui vakavasti.
Tietyn pisteen jälkeen putoamiskorkeudella ei ole enää merkitystä. Ihminen saavuttaa vapaassa pudotuksessa maksiminopeuden 600 metrin pudotuksen jälkeen. Aikaa tähän kuluu 13-14 sekuntia. Viimeistään tuossa ajassa putoajan on koottava itsensä jäätävällä itsehillinnällä, muuten sitä ollaan pelkän onnensa nojassa.
Uumajan yliopiston kirurgian professori Ulf Björnstig on perehtynyt laskuvarjohyppäämisen riskitekijöihin. Björnstigin mukaan ihminen voi levittämällä kätensä ja jalkansa mahdollisimman leveälle hidastaa putoamisnopeuttaan (vrt. mäkihypyn v-tyyli). Tosin tällöinkin maa lähenee nopeudella 200 km/h. Sukeltamalla pää edellä mahdollisimman aerodynaamisesti nopeuden voi nostaa 420-430 km/h tietämille.
Käytännössä putoajan kohtalon ratkaisee maaperä. Putoamispaikan on annettava vähintään puoli metriä periksi, jotta eloonjäämisen mahdollisuudet ylipäätään olisivat olemassa. Lumikinos, suo tai tiheä pusikko ovat suositeltavia laskeutumisalustoja.
Ihminen pystyy pudotessaankin muuttamaan suuntaansa eli lentämään kohti parhaaksi katsomaansa putoamispaikkaa. Silloin putoaja nojaa eteenpäin ylävartalo hieman jalkoja alempana ja pyrkii käyttämään raajojaan lentokoneen siipien tavoin. (Tätähän olemme nähneet silloin, kun laskuvarjohyppääjät tekevät monen sakissa muodostelmia taivaalle.)
Ja lopuksi, aivan putoamisen viime metrilläkin on vielä tehtävää. Ensinnäkin lentoasento on vaihdettava sellaiseksi, että jalat osuvat ensimmäisenä maahan ja ottavan vastaan kaikkein kovimman iskun. Siitä olisi sitten suositeltavaa kierähtää kyljelleen ja purkaa siten liike-energiaa. Aina kannattaa yrittää.
Lohduttavaa on tietää, että vain joka sadastuhannes ammattilaisen tekemä laskuvarjohyppy päättyy kuolemaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
