Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin nuori fanijoukko vähenee. / LEHTIKUVA
Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi
Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.
Ungdomsbarometern on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
– Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, pamauttaa tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
– Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
– Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
– Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
– Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menestys treenihenkisyys luonnon ystävä statushakuisuus nuorisotutkimus Jessica Åkerström Ulrik Hoffman läheiset Ungdomsbarometern ympäristökysymykset terveelliset elämäntavat materialismi ilmastoahdistus Taantuma Nuoriso Antirasismi Ilmastonmuutos Feminismi Tasa-arvo Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Seksistiset pilvenpiirtäjät, matematiikan valkoinen ylivalta, koululaisten ilmastolakot – viime aikojen länsimainen kulttuurivallankumous alkoi tieteeksi naamioidusta aktivismista
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista
Huhtasaari huolissaan nuorten syrjäytymisestä: Rajaton lapsi on turvaton lapsi
Yhä useampi nuori katsoo tulevaisuutta toiveikkaana – samaan aikaan pahoinvointi keskittyy osalle nuorista
Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – “Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”
Puhemies Halla-aho nuorison pahoinvoinnista: Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan
Vaasan koulu-uhkaaja oli ahdistunut ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää