Venäjän sota Ukrainaa vastaan on kiihtynyt entisestään, ja tilanne on kaiken kaikkiaan kiristynyt koko Euroopassa Venäjän uhan takia. Viime vuoden lopussa Venäjä aloitti hybridihyökkäyksen Suomen itärajalla turvapaikanhakijoita hyväksikäyttäen. Hyökkäys pysähtyi vasta hallituksen sulkiessa itärajan rajanylityspisteet.
– Venäjän hybridisodankäynti länsimaita vastaan on mediatietojen mukaan eskaloitunut ja levinnyt puolen vuoden aikana ”ennennäkemättömällä” vauhdilla, kertoo kansanedustaja Sanna Antikainen.
Osa Nato-maista saattaa irrota miinakieltosopimuksesta
Myös Virossa selvitetään jalkaväkimiinojen palauttamista. Viron puolustusvoimat arvioi Ukrainan sodan kokemuksia ja mahdollisuuksia saada aseita, joilla estetään jalkaväen eteneminen.
– Alkuvuodesta Washington Post uutisoi, että kaikki Baltian maat arvioivat jalkaväkimiinojen käyttöä uudelleen Ukrainan sodan perusteella ja Venäjän uhan takia. Puolassa ulkopolitiikan instituutin tutkijat ovat keväällä arvioineet, että osa itäreunan Nato-maista voisi irrota miinakieltosopimuksesta ja että jos tähän päädyttäisiin, pitäisi siitä tehdä yhteinen ratkaisu.
Antikaisen mukaan Suomi saisi varmasti myös maailmalla ymmärrystä osakseen johtuen geopoliittisesta sijainnistamme.
– Ymmärrystä lisäisi tieto siitä, että Suomi tunnetaan toimintatavoista, jotka ovat vastuullisia ja turvallisia, Antikainen huomauttaa.
Puolustusvoimain komentaja toivonut keskustelua asiasta
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola on lausunut tiedotusvälineissä turvallisuusympäristön muuttumisesta sen jälkeen, kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen.
– Venäjä on käyttänyt jalkaväkeä massamaisesti hyökkäyksessään Ukrainaa vastaan. Jalkaväkimiinat ovat tehokas keino torjua laajamittaista hyökkäystä ja estää kustannustehokkaasti hyökkääjän eteneminen muiden puolustuksellisten keinojen tukena.
– Tärkein perustelu aloitteelle on itse Puolustusvoimain komentajan ja useiden muiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden toiveet keskustelusta asian suhteen, Antikainen sanoo.
Keskustelu käytävä viipymättä
Antikainen huomauttaa, että Ottawan sopimuksesta irtisanoutuminen tulisi voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanoutuminen on jätetty.
– Jos kuitenkin sopimuksen irtisanonut on kyseisen kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä osallisena aseellisessa selkkauksessa, tulee irtisanominen voimaan vasta aseellisen selkkauksen päätyttyä. On siis selvää, että mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, ei Ottawan sopimuksesta irtautuminen olisi silloin enää mahdollista.
– Siksi aiheesta olisi käytävä keskustelu eduskunnassa viivyttelemättä. Kiirettä meillä ei ole, mutta mahdollinen irtautumisprosessi tai vastaavaan lopputulokseen johtava sopimuksen muutosneuvottelu kansainvälisellä tasolla tulisi aloittaa nopealla aikataululla, Antikainen vaatii.