Hallituksen meneillään olevassa puoliväliriihessä haetaan talouskasvun eväitä tuleville vuosille. Kasvua haetaan myös veronkevennyksillä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ennakoi riihestä merkittävää veronalennuspakettia. Ainakin ansiotuloverotusta tullaan todennäköisesti keventämään, mikä tarkoittaa suurempaa käteen jäävää palkkaa ja sitä kautta parempaa ostovoimaa.
SAK:lle ei käy
Yritysten ja yhteisöjen tuloksesta kannettava vero on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat organisaatiot, yhdistykset ja vasemmistolaiset ajatushautomot luonnollisesti vastustavat kaikkia veronalennuksia. Esimerkiksi SAK:lle hallituksen lupailema ansiotuloveroale ei käy.
Myöskään yhteisöveron alennus ei ole mieleen. Jo eilen Helsingin Sanomat oli hakenut esille talousoppineita, joiden mielestä yhteisöveron keventäminen ”heikentäisi julkista taloutta”.
Tänään Helsingin Sanomat antaa tilaa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja-verotutkija Lauri Finérille, jonka mukaan yhteisöveron alennus pahentaisi tulonmuunto-ongelmaa ja laskisi valtion verotuloja.
Sorsa-säätiö on taustaltaan SDP:ta lähellä oleva, sosiaalidemokraattiselta arvopohjalta toimiva ajatuspaja.
Ay-keskusjärjestö: Vastuutonta
Ay-keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainan mielestä yhteisöveron alentaminen olisi ”vastuutonta” eikä veronalennus toisi kasvua.
Yhteisöveron tuotto kasvoi vahvasti veronalennuksen jälkeen
Yhteisöveroa laskettiin Suomessa viimeksi vuonna 2014, jolloin veroa alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla ja on sittemmin kasvanut vahvasti.
Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa maksettiin 4,4 miljardia euroa. Vielä seuraavana vuonna kertymä oli suunnilleen samalla tasolla, mutta jo vuonna 2016 yhteisöverojen kertymä oli kasvanut yli miljardilla eli 5,5 miljardiin euroon.
Vuonna 2021 yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa jo 7,3 miljardia euroa. Yhteisöjen tuloveroa on tilastojen mukaan kertynyt euromääräisesti tätä enemmän vain yhden kerran, vuonna 2000.
Veronmaksajain Keskusliitto tukee yhteisöveron alennusta
Edellinen yhteisöverouudistus pyrki parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena, lisäämään yritysten investointeja ja vähentämään verosuunnittelun tarvetta. Dynaamiset vaikutukset, kuten yritysten lisääntynyt toiminta ja yritysvoitot Suomessa, johtivat verokertymän kasvuun.
Yhteisöveron alennus 20 prosentista saa kannatusta myös esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtiseltä, joka kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin.
Yhteisöveron alentaminen olisi Lehtisen mukaan erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa.
Lehtisen näkemys perustuukin kokemuksiin edellisen yhteisöveron alennuksen vaikutuksista.
– Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä, Lehtinen sanoo.
