Uutisgrafiikkaa Dagens Nyheterin sivuilta. Kolme vuotta sitten yhteensä 36 prosenttia halusi vähemmän maahanmuuttajia, nyt määrä on 60 prosenttia. / Dagens Nyheter, SU
Avoimien ovien aika alkaa Ruotsissa olla takana – 60 % kansalaisista haluaa vähemmän pakolaisia, demarit esittävät tiukennuksia pakon edessä
Kansalaisten mieli on alkanut muuttua jo pitkään kovan pakolaistulvan alla olleessa Ruotsissa. Dagens Nyheter -lehden teettämän mielipidemittauksen mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta on sitä mieltä, että maan pitäisi ottaa nykyistä vähemmän pakolaisia.
Peräti 41 % on sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä vähemmän, kun taas 19 % valitsi vaihtoehdon “jonkin verran nykyistä vähemmän”. Vain 12 % on sitä mieltä, että Ruotsin tulisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia.
– Kyseessä on dramaattinen muutos, toteaa Dagens Nyheterin haastattelema Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Marie Demker.
Aiempi vastaava tutkimus toteutettiin helmikuussa 2015 ennen suurta turvapaikanhakijakriisiä, joten kansalaisten mielipiteiden muuttuminen on aivan ymmärrettävää. Vielä tuolloin 26 % ruotsalaisista halusi lisää pakolaisia, ja vain 36 % halusi vähentää pakolaisten vastaanottoa.
Tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa haluavien osuus on siis kolmessa vuodessa kasvanut reilusta kolmasosasta lähes kahteen kolmasosaan.
Kaikesta huolimatta lähes puolet (44 %) ruotsalaisista on yhä sitä mieltä, että maahanmuutto on Ruotsille pääosin hyväksi. Kolme vuotta sitten näin ajatteli peräti 63 % vastaajista. Samalla aikavälillä niiden määrä, joiden mielestä maahanmuutto on Ruotsille pääosin huono asia on noussut 13:sta 31 prosenttiin.
Erityisen kyllästyneitä pakolaistulvaan ovat maltillisen kokoomuksen äänestäjät, joista peräti 78 % on sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi ottaa vastaan vähemmän tulijoita.
Tämä on mielenkiintoinen asetelma, sillä kannatustaan lisänneet ruotsidemokraatit kamppailevat toiseksi suurimman puolueen asemasta kokoomuksen kanssa.
Ruotsissa järjestetään eduskuntavaalit 9. syyskuuta. Kuten Suomen Uutiset aiemmin kertoi, maahanmuutosta on tulossa syksyn vaalien tärkein kysymys.
Halusivat demarit kiristyksiä tai eivät, heidän on nyt sellaisia esitettävä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää