Kuva: Jeff Belmonte / Wikimedia, kuvaa rajattu. CC BY 2.0 https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/
Avioerot aiempaa harvinaisia Yhdysvalloissa – eroamaan taipuvaiset eivät edes avioidu
Yksi konservatiiveja nykykulttuurissa eniten huolestuttavia asioita on ollut avioerojen yleistyminen toisen maailmansodan ja 1960-luvun seksuaalisen vallankumouksen jälkeen. Nyt avioerojen määrä on kuitenkin kääntynyt Yhdysvalloissa laskuun. Tuoreen tutkimuksen mukaan taustalla ei kuitenkaan ole konservatiivisten perhearvojen paluu.
Kymmenen viime vuoden aikana eroon päätyvien avioliittojen osuus kaikista avioliitoista on Yhdysvalloissa vähentynyt. Marylandin yliopiston sosiologi Philip Cohen osoitti uudessa tutkimuksessaan, että vuosien 2008 ja 2016 välillä eronneisuus laski kaikkiaan jopa 18 prosentilla.
Tulos kuulostaa hyvältä uutiselta varsinkin lasten kannalta, mutta luku ei kerro koko totuutta. Kun otetaan huomioon Yhdysvalloissa kohonnut avioitumisikä ja muut väestötieteelliset muutokset, eronneisuuden lasku jäi kahdeksaan prosenttiin.
Johns Hopkins Universityn sosiologian professori Andrew Cherlin kuvaili trendiä The Atlantic -lehdelle eräänlaisella paradoksilla.
– Jotta voisit erota, sinun on ensin mentävä naimisiin.
Hyväosaiset menevät naimisiin, huono-osaiset jäävät avoliittoihin
Cherlinin viesti oli, että nykyään korkeakoulututkinnon suorittaneet avioituvat todennäköisemmin kuin vain toisen asteen koulutuksen saaneet yhdysvaltalaiset. Ja avain laskevien avioerolukujen ymmärtämiseen on Cherlinin mukaan se, että nimenomaan korkeakoulututkinnon suorittaneet eroavat harvemmin kuin aiemmin.
Siihen taas on syynä se, että pitkään opiskelleet avioituvat vanhempina, koska he keskittyvät ensin työuran luomiseen. Heillä on myös taloudellista itsenäisyyttä lykätä naimisiinmenoa, kunnes ovat luottavaisia siihen, että liitto tulee toimimaan. Tämä kaikki on vähentänyt erojen määrää, Cherlin selittää.
– Vanhempana olet kypsempi… ja sinulla on todennäköisesti parempi työ, ja nämä asiat vähentävät riitoja puolison kanssa, Cherlin sanoo.
Avioerot yleistyivät Yhdysvalloissa 1800-luvun puolivälistä alkaen osin siksi, että eroa alettiin pitää hyväksyttävänä asiana, jos avioliitto on onneton. Avioerojen huippuvuosi oli Yhdysvalloissa 1980.
Vielä 1970-luvulla yhteiskuntatieteilijät yleisesti uskoivat, että avioerot tulevat jatkossakin yleistymään. Niin ei kuitenkaan käynyt, mutta syy siihen ei ole se, että avioliittoa arvostettaisiin enemmän – vaan pikemminkin se, että erityisesti matalan koulutustason amerikkalaisten parissa avioliittoinstituutio on heikentynyt ja avoliitot yleistyneet.
Myös avoliitot päättyvät usein eroon
Yhdysvaltalainen kulttuuri on muuttunut. Vielä muutama vuosikymmen sitten korkeakouluttamattomat olivat merkittävästi useammin avioliitossa 30 vuoden iässä kuin ne, jotka olivat suorittaneet vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Nyt vain hieman yli puolet niistä naisista, joilla on vain ylioppilastutkinto, on naimisissa. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista naimisissa on kolme neljästä.
Yksi selitys tähän voi olla se, että ilman korkeakulututkintoa on nykyään vaikea saada hyvin palkattua työtä, mikä taas vaikeuttaa vakaan parisuhteen muodostamista. Cohen kirjoittaa tutkimusartikkelissaan, että avioliitto on yhä keskeisempi osa sosiaalista eriarvoisuutta. Avioliitto heijastaa eroja korkeakoulutettujen ja -kouluttamattomien välillä. Toisaalta avioituminen on taloudellisesti kannattavaa, joten koulutuserot avioitumisessa leventävät sosioekonomista kuilua.
Sosiologien mukaan pelkästään avioituneiden parien erotilastojen tarkastelu ei kerro koko totuutta yhdysvaltalaisten parisuhteista tänään.
– Jos tarkastelussa olisi avioliittojen lisäksi avoliitot, eivät eroprosentit nuorilla aikuisilla todennäköisesti olisi laskussa, Cherlin sanoo.
Suomessa erojen määrä vakaa
Suomessa avioerojen määrä on pysynyt kolme vuosikymmentä melko vakaana. Väestöliiton mukaan avioerojen kehityksen vertailemiseksi käytetään usein kokonaisavioeronneisuuslukua. Se kertoo, kuinka moni avioliitto päättyy eroon, mikäli eronneisuus pysyttelee samalla tasolla kuin nykyään.
Mikäli avioerojen kehityksessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia, arviolta lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Suomen eronneisuusluku on ollut Euroopan Unionin korkeimpien joukossa 2000-luvulla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää