LEHTIKUVA
Maaliskuun 20. päivänä Euroopan yli pyyhkäisee auringonpimennys, joka aiheuttaa sähkönsiirrolle ennennäkemättömän rasituskokeen. Erityishuomiota on kiinnitetty Saksan energiapolitiikkaan, koska maa on lähtenyt voimakkaasti tukemaan uusiutuvaa energiaa.
Vuonna 1999 Euroopan sähköstä vain 0,1 prosenttia tuotettiin aurinkovoimalla. Nykyään aurinkovoiman osuus Euroopassa on 10,5 prosenttia kaikesta energian tuotannosta. Eurooppalaiset maat ovat tukeneet järein korvauksin uusiutuvan energian tuotantoa, ja se on sysännyt aurinkovoimankin käytön reippaaseen kasvuun.
Auringonpimennys pyyhkäisee Euroopan ylitse maaliskuun 20. päivän aamuna, ja se kestää nelisen tuntia. Pimennys on nähtävissä kauttaaltaan Euroopassa, talouslehti Financial Times kertoo.
Hankalaksi asian tekee se, että sähkönsiirtojärjestelmien tulee pystyä valjastamaan varavoimaa nopeassa tahdissa. Lisäksi energian kulutus kasvaa työpäivän alkaessa.
Mikäli auringonpimennysaamuna on kirkas ja aurinkoinen keli, sähkönsiirron rasitus kasvaa entisestään. Sähkönsiirtojärjestelmän tulee pystyä lyhyessä ajassa omaksumaan tuolloin ensin 10 gigawatin pudotus, ja pimennyksen päättyessä 15 gigawatin kasvu.
Tutkijat odottavat mielenkiinnolla järjestelmän kestävyyttä. Samalla se antaa heille vilkaisun tulevaisuuden haasteisiin etenkin, jos aurinkovoiman osuus jatkaa kasvamistaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
