Antti Tonteri koukkukalassa Enontekiöllä. Kuva: Tonterin perhealbumi.
Suomen Uutiset haastatteli “Lapin seriffiksi” hakenutta Antti Tonteria. Hänet nimettiin sunnuntaina perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Antti Tonteri tuli tunnetuksi “Lapin seriffinä” noin vuosi sitten, kun Enontekiön kunta ilmoitti palkkaavansa oman seriffin korvaamaan poistuvaa poliisipartiota. Tonteri ilmoittautui ehdolle seriffin virkaan. Nyt Lapin seriffin seuraava tehtävä on perussuomalaisten paikallisyhdistyksen perustaminen Enontekiölle.
Tonteri on ollut pitkään mukana paikallispolitiikassa. Aiemmin hän istui kunnanvaltuustossa kokoomuksen riveissä, mutta nyt mies on päättänyt siirtyä perussuomalaisten leiriin. Syynä on tyytymättömyys erityisesti nykyisen hallituksen maahanmuuttolinjauksiin.
Tonteri varoittaa, että Syyrian taistelujen päättyessä hävinneellä puolella olleet jihadistit soluttautuvat laittomien siirtolaisten massaan päästäkseen Eurooppaan. Myös Enontekiön entinen kunnanjohtaja, pitkään YK:n rauhanturvatehtävissä toiminut kenraali evp. Mauri Koskela on varoittanut tästä.
– Yhtään jihadistia ei saa päästää rajan yli, Antti Tonteri sanoo. Myös rikollisuus ja huumeet on pysäytettävä rajalla.
Erityisen huolissaan Tonteri on Suomen nuorten lisääntyneestä huumeiden käytöstä. Lapin seriffi korostaa, että Suomen kansan turvallisuuden tulisi olla Suomen hallituksen tärkein huolenaihe. Hänen mielestään Suomeen tulisi ottaa ainoastaan kiintiöpakolaisia, joiden taustat on huolellisesti tarkastettu jo etukäteen.
Antti Tonteri on hyvin tyytymätön siihen, miten Suomen taloutta on hoidettu viime vuosina. Hän pitää EU:hun liittymistä ja varsinkin euroon menemistä ongelmien alkulähteenä.
– Caruna-kaupat, Talvivaara ja muut kaivosyhtiöt, Tonteri luettelee. Kaikki myydään ulkomaille pilkkahintaan, tai päästetään ulkomaiset kaivosyhtiöt häärimään Suomessa liian vapaasti. Tuotot valuvat pois Suomesta.
Enontekiö on Suomen pohjoisin kunta, joka on ottanut kiintiöpakolaisia. Viime syksynä kuntaan tuli kolme syyrialaisperhettä, yhteensä parikymmentä henkilöä. Antti Tonteri kertoo tulleensa heidän kanssaan hyvin toimeen.
– Ihan mukavia ihmisiä suurin osa, Tonteri kuvailee.
Vuoden sisällä lähes kaikki syyrialaiset ovat kuitenkin Tonterin mukaan muuttaneet muualle. Hän arvelee syyksi sen, että kunnasta ei oikein löydy opiskelumahdollisuuksia peruskoulua ja erälukiota lukuun ottamatta.
Tonterin suku on Karjalan Kirvusta Haikolan kylästä. Siksi mies ei hyväksy sitä, miten nykyisiä turvapaikanhakijoita usein lehdissä verrataan Karjalan evakoihin.
– Se on aivan eri asia. Evakot olivat Suomen kansalaisia, jotka joutuivat lähtemään luovutetulta alueelta, Tonteri selittää.
Karjalaisperheen poika pitää Mauno Koivistoa surkeana presidenttinä ja syyttää häntä siitä, että Koivisto ei tarttunut tilaisuuteen silloin, kun Venäjän presidentti Boris Jeltsin olisi ollut valmis luovuttamaan Karjalan takaisin Suomelle. Tuolloin ulkoministerinä ollut Paavo Väyrynen saa myös Tonterilta pyyhkeitä toimimattomuudestaan.
Nuorena Antti Tonteri opiskeli Helsingissä ja valmistui Ateneumin taideteollisuusopiston graafiselta linjalta. Markkinointi-instituutissa hän suoritti faktorin tutkinnon. Tonteri pyöritti pitkään omaa graafisen alan yritystä, joka työllisti parhaimmillaan parikymmentä henkeä. Sitten tuli avioero. Tonteri päätti myydä firmansa ja muuttaa elämänsä kokonaan.
Jo 15-vuotiaasta asti metsästystä harrastanut Tonteri päätti aloittaa uuden elämän Lapissa. Hän muutti 20 vuotta sitten Enontekiölle ja eli alkuajat metsästämällä riekkoja langoilla ja myymällä niitä helsinkiläisiin ravintoloihin. Sitten tulivat kuvaan moottorikelkkasafarit: Tonteri osti rivin moottorikelkkoja ja rupesi ajeluttamaan turisteja tunturissa.
Metsällä, saaliiksi saatu ukkometso. Kuva: Antti Tonterin kotialbumi.
Kun moottorikelkkasafarit alkoivat kyllästyttää, Tonteri ryhtyi raadollisempaan työhön. Hänestä tuli petovahinkojen maastotarkastaja.
Maastotarkastajan tehtävänä on käydä katsomassa petojen tappamia poroja, joista poromiehet ilmoittavat. Jängälle mennään kesällä mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Raadosta etsitään pedon merkkejä. Jokainen peto jättää poroon omanlaisensa jäljet.
– Ahma puree poroa niskaan. Susi käy kurkkuun tai lapaan. Karhu hyökkää poron kimppuun takaapäin ja nylkee siististi kynsillään koko poron ennen kuin syö, Tonteri kuvailee.
Karhut syövät poroja varsinkin vasomisaikaan. Kevättalvella uhkana ovat ahmat, jotka tarvitsevat ruokaa nälkäisille poikasilleen. Helmi-huhtikuussa maastotarkastajalla on kiireitä, sillä lumituiskussa kyyhöttäviä poroja vaaniva ahma saattaa ehtiä tappaa tokasta jopa parikymmentä poroa, ennen kuin muut huomaavat mitään. Porot eivät haista pyryssä tuulen alta tulevaa petoa.
Ahman tappama poro. Kuva: Antti Tonterin kotialbumi.
Suden tappamat porot ovat Käsivarren Lapissa harvinaisempia, sillä poromiehen havaitsema susi pääsee nopeasti hengestään.
– Kyllä niille kaatoluvat haetaan, Tonteri naurahtaa.
Petovahinkokorvaukset ovat poronomistajille merkittävä tulonlähde. Koska korvaukset ovat korkealla tasolla, niihin liittyy myös väärinkäytöksiä. Esimerkiksi nälkään kuolleita poroja on yritetty ilmoittaa petojen tappamiksi, kertoo Tonteri. Onneksi tätä tapahtuu hyvin harvoin. Tonterin mielestä reilusti suurin osa poromiehistä on rehtiä väkeä.
Viime joulun alla Enontekiön kunta sai tiedon, että kunnan vakituinen poliisipartio aiotaan lakkauttaa vuodenvaihteessa. Koska käsivarressa etäisyydet ovat pitkät, kuntalaiset olivat tietenkin huolestuneita turvallisuutensa heikentymisestä.
Kunta päätti aloittaa julkisuuskampanjan kertoen harkitsevansa oman seriffin palkkaamista. Kun kunnanjohtaja kysyi Antti Tonterin halukkuutta tehtävään, Tonteri suostui seriffiehdokkaaksi siltä istumalta.
– Olihan seriffin työ minulle tuttua jo lapsuuden Pecos Bill -sarjakuvista, Tonteri naurahtaa.
Useat lehdet Suomen Kuvalehteä myöten tekivät juttuja erikoisesta ideasta, ja kunta sai kaipaamaansa julkisuutta tärkeälle asialle. Tällä hetkellä Muonioon sijoitettu poliisipartio käy määräpäivinä Enontekiöllä. Kunnalla on Tonterin mukaan toiveita saada oma poliisipartio takaisin vuoden tai parin sisällä.
Lapin seriffi Antti Tonteri kertoo, että useimmat paikalliset ymmärsivät, mitä seriffikampanjalla haettiin, ja ovat osanneet suhtautua siihen sopivasti huumorilla.
Enontekiö on suuri mutta harvaanasuttu kunta, joka kattaa Suomi-neidon koko käsivarren. Poronhoidon lisäksi matkailu on tärkeä elinkeino. Ja luontomatkailukohteita Enontekiöllä riittää.
– Meillä on kaikki Suomen suurtunturit, yli 800 järveä, tunturikoivikoita ja valtavat havumetsävyöhykkeet. Ikivanhaa aihkimetsää, joka on toistaiseksi Metsähallituksen osalta säästynyt hakkuilta, Tonteri luettelee.
Ongelmana on vain se, miten turistit saadaan Enontekiölle. Finnair on lentänyt kevätkaudella reittilentoja Hetan lentokentälle, mutta nyt lennot aiotaan lopettaa. Tämä on herättänyt paikallisissa ihmetystä, koska koneet ovat olleet lähes täysiä. Jatkosta neuvotellaan Finnairin kanssa, kuten muinakin vuosina.
– Enontekiön lentokenttä on elintärkeä matkailulle. Jos se menetetään, niin huonosti käy, Antti Tonteri toteaa. Kaikkiin Lapin lentokenttiin pitäisi panostaa vielä enemmän!
Itsekin yli 100 hehtaaria metsää omistava Tonteri korostaa, että pohjoisen hidaskasvuiset metsät eivät todellakaan ole talousmetsiä, varsinkaan Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Sitä paitsi ylä-Lapin metsähakkuut eivät tuo juuri lainkaan tuloja paikallisille ihmisille.
– Hakkuilla vaikeutetaan matkailubisnestä, joka toisi moninkertaisesti rahaa. Metsien virkistysarvoa suomalaisille ei voi edes rahassa mitata.
Tonteri muistelee, miten moottorikelkkasafareja vetäessään peri turisteilta erillisen “metsänkatselumaksun” kelkan vuokran ja ruokailujen lisäksi. Turistit ymmärsivät luontoarvojen hinnan.
– Metsänkatselu: 15 euroa. Kukaan ei rutkuttanut.
Nyt Lapin seriffi ehdottaa Metsähallitukselle samanlaista ratkaisua: peritään kaikilta kelkka-, husky- tai porosafareille tulevilta turisteilta luontomaksu, jonka retken järjestäjä tilittää eteenpäin Metsähallitukselle. Näin Metsähallitus saisi metsistä tuloja hakkaamatta yhtään puuta.
Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi Tonterin eduskuntavaaliehdokkaaksi sunnuntaina.
– ”Enontekiön Sheriffi” tuo yrittäjäosaamisensa ja yhteistyöverkostonsa lähelle perussuomalaisia. Hänen avullaan saamme niskalenkin poliittisista vastustajistamme Pohjois-Lapissa”, suitsuttaa Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.
Ehdolla ovat Tontrein lisäksi myös Kalervo Björkbacka (Rovaniemi), Matti Haapala (Rovaniemi), Marko Heikkuri (Kemi), Kaisa Juuso (Tornio), Juhana Kelloniemi (Kemijärvi), Eila Kivioja (Sodankylä), Kari Kontiokoski (Tervola), Terho Korpikoski (Simo), Ari Paldan (Rovaniemi), Jaakko Raivio (Rovaniemi), Veikko Siitonen (Kittilä), Ari Södervall (Pello) ja Timo Tolonen (Rovaniemi).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Lue lisää
Lue lisää
