

LEHTIKUVA
Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia
Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä yli 8 prosenttia vuodessa. Vantaalla hinnat ovat laskeneet. Syitä on toki monia, mutta hinnat putoavat tilastollisesti tarkastellen siellä, missä vieraskieliset asettuvat taloksi.
Joulukuussa vanhojen asuntojen hinnat nousivat Helsingissä Uusisuomi-uutislehden hankkimien ennakkotietojen mukaan 8,2 prosenttia vuoden takaisesta. Myös asuntokauppoja tehtiin ennätysmäärä: Kauppalehden haastatteleman Suomen suurimman kiinteistönvälitystoimiston toimitusjohtajan mukaan yhtiön tekemät vanhojen asuntojen kaupat kasvoivat pääkaupunkiseudulla joulukuussa 52 prosenttia vuodesta 2019.
Helsingin hyvillä alueilla asunnoista maksetaan jo hintoja, joihin ostajilla enää harvoin on rehellisesti sanottuna varaa. Lauttasaaressa 3h+kk maksoi joulukuussa runsaat 7 000 euroa neliöltä. Kruununhaassa vajaan 30 neliön hellahuoneesta joutui pulittamaan lähes 10 000 euroa neliöltä. Ja tämä oli vasta tarjouskaupan lähtöhinta yksiöstä, jonka oviaukon korkeus kellarissa oli silmämääräisesti arvioiden noin 160 senttiä. Ikkunasta näkyivät sisäpihalla kävelevien takinliepeet.
Jos tavallinen tallaaja ostaa Helsingin hyvältä alueelta yksiön ilman säästöjä, hän joutuu ottamaan 300 000 euroa lainaa ja takauksia. Vaikka laina-aika olisi yli 20 vuotta, rahan hinta lyhennyksineen on nollakorkojen vallitessakin reippaasti yli tonnin kuussa. Korkojen nousuun onkin harvemmalla sitten varaa. Mutta kauppa käy sillä hyville alueille on tunkua. Harva tulee miettineeksi sitä, että aikanaan harmaahapsella voi olla kourassaan vain luu.
Vanhoihin lähiöihin muuttajista puolet vieraskielisiä
Vantaalla myynnissä on yksiöitä ja kaksioita, joiden runsaan 2 000 euron neliöhinta ei peitä edes taloyhtiöiden tulevien putki- ja julkisivuremonttien kuluja. Vuodessa hinnat ovat laskeneet 1,6 prosenttia. Tilanne on raastava, sillä pankit tuskin luotottavat hankkeita, joiden takausarvo on miinusmerkkinen. On mahdollista, että pääkaupunkiseudun ensimmäiset slummit ovat pian totta lähiöissä, joissa talojen korjaaminen saatikka uusien rakentaminen ei kannata.
Kiinteistönvälittäjät kertovat epätieteellisessä kyselyssä Vantaan matalien asuntohintojen syyksi sen, että kerrostalot ovat usein peräisin 1960-1970 -luvuilta ja niissä suuret remontit ovat tekemättä. Ja toki on myös niin, että runsas sosiaalinen vuokra-asuminen näyttäisi laskevan omistusasuntojen hintoja kyseisillä alueilla. Siksi – ainakin juhlapuheissa – päättäjät periaatteessa suosivat eri asumismuotojen sekoittamista syrjäytymisen välttämiseksi.
Vantaan Sanomat kertoi jo vuosi sitten, että lähes puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttajista on vieraskielisiä. Siis muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Vantaan kaupungin tilastopalveluyksikön mukaan vuonna 2008 heitä oli 22,8 prosenttia ja 2017 jo 46,8 prosenttia muuttajista. Syyksi mainitaan muun muassa vanhojen lähiöiden edullinen ja monipuolinen asuntokanta sekä tulijoiden monesti suuret perhekoot. Toki syynä on varmasti sekin, että Vantaan väestönkasvusta 70-80 prosenttia on jo pitkään koostunut vieraskielisistä.
Helsinkiin muutetaan paljon ulkomailta
Helsingin Sanomat teki jälleen ulkojournalistisen kvanttihypyn jutussaan ”Osittain selittämätön ilmiö jakaa maakuntien asukkaita Helsingin eri alueille”. Jutun tarkoituksena oli ilmeisesti kertoa, mistä päin kullekin asuinalueelle on muutettu. Selittämätöntä jutussa oli se, ettei siinä puhuttu sanaakaan jutun varsinaisesta uutisesta, joka kertoo siitä, mistä kaukaa kaupungin asukkaat oikeasti ovat lähtöisin. Savolaisten ja karjalaisten osuus kaupungin väestössä on nimittäin prosenttien ja niiden osien luokkaa.
Runsaaseen kymmeneen lähiöön on HS:n hakukoneen mukaan useimmiten muutettu ulkomailta tai puntit ovat tasan pääkaupungin sisäisen muuttoliikkeen kanssa. Näitä seutuja ovat Meri-Rastila, Itäkeskus, Kallahti, Kivikko, Kurkimäki, Itä-Pasila, Vesala, Malminkartano, Kontula, Reimarla, Pihlajisto, Jakomäki, Kannelmäki ja Viikin tiedepuisto. Kyseisisillä alueilla asumistukea saadaan keskimääräistä enemmän ja omistusasunnot ovat pääosin muuta Helsinkiä edullisempia.
Eliitin ylistämät hipsterikaupunginosat Kallio, Vallila ja Hermanni eivät ole ulkomailta muuttaneiden suosiossa ja niissä asunto-osakkaiden omaisuusarvot kasvavat kohisten. Hyvinvointi onkin usein edellytyksenä rajat ylittävälle suvaitsevaisuudelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uudet asunnot vanhat asunnot asuntojen hinnannousu asuntojen hintojen lasku omistusasunnot asuntomarkkinat asuntojen hinnat asunnot vieraskieliset Lähiöt Muuttoliike maahanmuuttajat Asumistuki Vantaa Helsinki Asuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kelan rahat uhkaavat loppua, tukea leikattu tuhansilta – tuputtaa silti iloisella videolla tukea turvapaikanhakijoille, vaikka pääkaupunkiseudun asiakkaista jo kolmasosa vieraskielisiä

Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa

Perussuomalaiset eivät hyväksy Espoon budjettia – kaupunki velkaantuu maahanmuuttoon perustuvan väestönkasvun seurauksena

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää