Asiantuntijat Politico-lehdelle: uusi eurokriisi voisi syttyä monesta eri syystä

Jotkut europolitiikot ovat sanoneen koko yhteisvaluutan olevan vaakalaudalla Italian hallituksen ja EU:n välisen budjettikiistan vuoksi. Kriiseillä on taipumus iskeä yllättäen. Italian tilanne on yleisesti ottaen tiedossa, joten kiista tuskin luo yllätyksellistä kriisiä. Voiko kriisin laukaista jokin odottamaton tapahtuma?

Politico kysyi usealta asiantuntijalta näkemystä siitä, mistä uusi eurokriisi voisi syttyä yllättäen. Erittäin epätodennäköisiä tapahtumia, joilla on suuret vaikutukset kutsutaan mustiksi joutseniksi.

Italiaa ei voi unohtaa

Sijoitusneuvontayhtiö Teneo Intelligencen johtaja Wolfgango Piccoli tyrmää suoraan ajatuksen siitä, että kriisi syntyisi yllättäen. Hänen mielestään euroalueella on paikoitellen jopa laitettu kriisinhallinnassa peruutusvaihde päälle. Esimerkiksi pankkien talletussuoja on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Piccolin mukaan uusi kriisi olisi siten hyvin samanlainen kuin vuosikymmenen alussa nähty kriisi. Kriisi muodostuu pankkijärjestelmän heikkouksista ja siitä, että euromaita jää ulos rahoitusmarkkinoilta.

Italian ex-valtiovarainministeri Pier Carlo Padoan pitää Italian poliittista tilannetta kriisiherkkänä. Se voi tietää ongelmia. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että Italian kiista voisi päättyä hyvin. Se vaatisi kuitenkin onnistuneita rakenteellisia uudistuksia.

Europankit eivät ole niin tikissä kuin sanotaan

Talousprofessori Isabel Schnabel sanoo suoraan eurooppalaisten pankkien olevan huonossa jamassa. Monen pankin taseissa on runsaasti ongelmaluottoja ja niiden tuloksentekokyky on heikentynyt hyvin alhaisten korkojen myötä. Toisaalta korkotason nosto luo pankeille hetkellisen lisärasituksen.

Euroopan keskuspankki on pitänyt toistaiseksi kiinni suunnitelmastaan lopettaa määrällinen kevennys. EKP aikoo myös noin vuoden kuluttua palata asteittain kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Se tietäisi astettaista korkotason nousua.

Schnabel kertoo pankkialan säätelyn kyllä lisääntyneen. Siitä on hänen mielestään tullut ainakin monimutkaista. Sääntelyn tehokkuudesta ei ole näyttöä.

Yksityinen velka käynnisti aiemman kriisin

Talousprofessori Steve Keen muistuttaa siitä, mistä edellinen finanssikriisi sai alkunsa: yksityisten luotoista. Hänen mielestään päättäjät katsovat pakkomielteisesti julkisen sektorin velkaisuutta, vaikka huomiota tulisi jakaa yksityisen sektorin velkaantumiseen.

Espanjan asuntokuplan puhjetessa yksityisen sektorin velkataakka oli peräti 260 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on yli neljä kertaa suurempi kuin Maastrichtin sopimuksessa jäsenmaille sallitaan.

Espanjassa yksityiset ovat toki sulatelleet velkavuortaan, mutta sen koko on edelleen 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjan lisäksi muutamalla muullakin euromaalla on suuret yksityisen sektorin velat. Keen kertoo Euroopan “japanisoituneen” huomaamatta.

Eriarvoisuutta ja teknologinen oikosulku

Globaalisaatio tuottaa voittajia, mutta myös häviäjiä. Näin sanoo ajatushautomo Elcano Royal Instituten vanhempi analyytikko Miguel Otero-Iglesias. Eriarvoisuus on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana.

Vaikka talous onkin kasvanut viime vuosina niin se ei ole ilmennyt aivan kaikille. Finanssimaailman kasvu on ollut ripeää.

Kasvu on ollut myös riippuvainen luotosta. Luottojen myötä velkamäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2007 kokonaisvelkamäärä oli 97 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2017 potti oli kasvanut jo 169 000 miljardiin dollariin.

Ajatushautomo Bruegelin johtaja Guntram Wolff muistuttaa, että euromaiden keskuudessakin on eriarvoisuutta. Pohjoisten maiden vaihtotaseiden ylijäämä on oire pohjalla pesivästä eriarvoisuudesta. Eteläinen Eurooppa kasvaa liian hitaasti. EKP pitää palettia kasassa, mutta eriarvoisuuden tuomaa ongelmaa ei voida välttää maailman tappiin asti.

Kreikan ex-valtiovarainministeri Giorgos Papakonstantinou havaitsee erään hyvin poikkeuksellisen uhan. Hän kertoo, miten talousmaailma on yhä enemmän riippuvainen korkeasta tekonlogiasta. Jokin teknologinen oikku voisi lamaannuttaa maksujärjestelmän. Siitä seuraisi laaja kriisi.

Hän muistuttaa cyberuhkien tuovan aivan uudenlaisia vaaroja, ja niitä ylenkatsotaan turhankin herkästi.