Tilastoa Ruotsin jengisodista viimeisen seitsemän vuoden ajalta: 131 luoteihin kuollutta, yli 520 luodeista haavoittunutta, yli 1 500 ampumisrikosta Ja luvut ovat vain kaikkein suurimmista kaupungeista.
– Kauheita lukuja. En olisi millään uskonut näin onnettomaan kehitykseen, jos joku olisi tätä ennustanut kymmenen vuotta sitten, sanoo jengiväkivallan tutkimuksia johtava rikoskomisario Gunnar Appelgren Tukholman poliisista.
Aftonbladet-lehti on käynyt läpi rikostilastoja Malmön, Göteborgin ja Tukholman alueilta vuodesta 2011. Mukaan lukuihin on otettu ainoastaan jengiläisten ampuma-aseilla tekemät rikokset, ei puukotuksia, räjäytyksiä tai minkään muunkaan tyyppisellä astalolla tehtyjä murhia.
Tulokset ovat vavisuttavia: 131 kuollutta, 520 haavoittunutta ja yhteensä 1 500 rikosta. Ja on muistettava, että mukaan ei ole laskettu ampumisia, joita on viime vuosina ollut lukuisia myös Uppsalassa, Södertäljessä ja Helsingborgissa.
Rikoskomisario Appelgren, joka on ollut poliisina 30 vuotta, ei siis itse alunperin uskonut nyt nähtyyn kehityskulkuun.
– On tietysti tutkijoita, jotka sanovat, että jos olisimme seuranneet tarkemmin Yhdysvaltain ja muun Euroopan rikollisuutta, olisimme voineet ennustaa saman tapahtuvat täällä.
Kyse on siitä, että yhteiskunnan ulkopuolelle jäävät muodostavat esikaupunkeihin jengejä, jotka alkavat ampua pääasiassa toisiaan. Taustalla tähän kaikkeen on myös se, että jotkut näistä uusista nuorista rikollisista ovat todella pahasti häiriityneitä ja turvautuvat helposti äärimmäiseen väkivaltaan.
– Ruotsissa on saatavilla paljon aseita, jotka ovat peräisin Jugoslavian hajoamiseen liittyvistä sodista, Appelgren muistuttaa.
Tiistaina muun muassa Expressen-lehti kertoi tuomioista, jotka viisi nuorta saivat kolmesta murhasta Tukholmassa. Harvinaista Ruotsin mediassa on se, että kaikki tuomitut täysi-ikäiset esiteltiin nimen ja kuvan kanssa. Murhista tosin vain yksi tehtiin ampumalla, kaksi muuta oli puukotuksia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Lue lisää
