KOMMENTTI | Kaikki eivät ole innostuneita Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tapaamisesta. Itä-Euroopan yliopistolehtorina toimiva dosentti Arto Luukkanen (ps.) kertoo kolumnissaan itärajan takaa kantautuvista äänistä.
Tämän kuun 16. päivänä toteutettava USA:n ja Venäjän federaation valtionpäämiesten tapaaminen Helsingissä on herättänyt itänaapurissamme odotettua huomiota. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä innostuneita tästä vierailusta. Osa Venäjän vanhakantaisista sotilas- ja tiedustelupiireistä vastustaa yllättävän ärhäkkäästi tätä huippukokousta ja pelkää, että Vladimir Putin tekee siellä tarpeettomia myönnytyksiä USA:lle.
Vanhakantaisten sotilas- ja tiedustelupiirien niin sotilastiedustelussa (GRU) kuin siviilipuolella (FSB) edustajat ovat kirjoittaneet välikäsien kautta useita vastalauseita ”Zavtra”-nimiseen sanomalehteen. Kyseistä lehteä pidetään perustellusti Venäjän asevoimia lähellä olevien konservatiivisten piirien ja tiedustelumiesten omana lehtenä.
Sen päätoimittaja Alexander Andreyevitš Prohanovia on tituleerattu Venäjän pääesikunnan ”satakieleksi”. Nyt näyttää siltä, että hän on antanut lehdessä yllättävän paljon tilaa arvostelulle. Esimerkkinä tästä kirpakasta kritiikistä voidaan ottaa Aleksandr Nagornyin artikkeli ”Helsinki 2018 vai Malta 2.0”.
Nagornyi syytti aluksi vierailua valmistellutta kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Boltonia ”vaikutusvaltaiseksi ja radikaaliksi russofobiksi”, joka ei vaivautunut keskustelemaan Venäjän tiedustelumiehien kanssa vaan tapasi ainoastaan presidentti Putinin, ulkoministeri Sergei Lavrovin ja puolustusministeri Sergei Shoigun.
Artikkeli asettaa myös kyseenlaiseksi sen, mitä Venäjä mahdollisesti saa ja pitää tätä tapaamista merkkinä USA:n ”pehmeästä voimasta”. USA on näille miehille aina ja ikuisesti vihollinen: samalla kun jenkit käyvät ”proxy-sotaa” Syyriassa ja Ukrainassa Venäjää vastaan, se pyrkii ystävällisiin suhteisiin presidentin kanssa. Suurin pelko on kuitenkin se, että tapaamisesta tulee samanlainen myönnytysautomaatti kuin Gorbatsovin tapaamisista Reaganin kanssa. Niin Reykjavikissa kuin Maltalla 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa pidetyissä huippukokouksissa Neuvostoliitto hävisi joka kerta jotain.
Konservatiivit pelkäävät, että nyt käy kuten vuonna 2001, kun Venäjä luovutti Keski-Aasiasta USA:lle sotilastukikohtia ja pyrki täyttämään sen geopoliittisia toiveita ennen Irakin sotaa. Toisaalta, arvostelussa saattaa olla myös hieman mustasukkaisuutta sillä Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri ja vaikutusvaltainen tiedustelumies Nikolai Platonovitš Patrushev ei ollut saanut kutsua tapaamaan Boltonia.
Tämä artikkeli ja monet muut puheenvuorot kertovat jotain siitä miten yllättyneitä itänaapurissa ollaan näistä maailmanpolitiikan uusista käänteistä. Konservatiivit pelkäävät, että Trumpin tapaaminen merkitsisi myös jonkinlaista uuden liberaalisuuden aaltoa Venäjällä samaan aikaan kun lännessä pelätään, että Trump myy Naton, Baltian tai Saksan uudessa Műnchenin kokouksessa.
Arto Luukkanen
Helsingin yliopisto
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
