
Arktiset alueet tärkeitä taloudelle – Venäjä kalistelee uusia aseitaan Suomen pään päällä
Rytinä ja pauke on kova, kun Venäjän armeijan uusimmat T-80BVM taistelupanssarivaunut möyrivät selkosilla ja rikastuttavat pohjoisen köyhää luontoa alikaliiperiammuksillaan. Meneillään on Pohjoisen laivaston ilmoituksen mukaan 2 000 sotilaan ja 400 erikoisajoneuvon taktinen sotaharjoitus aivan Norjan rajan tuntumassa, Suomen pään päällä. Meneillään on samalla taistelu arktisen alueen taloudellisesta herruudesta.
Venäjä on jo jonkin aikaa alleviivannut läsnäoloaan Arktisilla alueilla ja meno tuntuu vain kiihtyvän. Lisäpotkua sotilaalliseen pullisteluun on tullut samaa tahtia, kuin presidentti Vladimir Putinin kannatus on mennyt alamäkeä.
Kuluneella viikolla Norjan ja Suomen rajojen läheisyydessä jatkuneet sotaharjoitukset ovat kiinteä osa Venäjän voimannäyttöä, jolla arktisista alueista rakennetaan uutta taloudellista uskottavuutta vanhalle sotilaalliselle suurvallalle.
Ryntäys Arktikalle käynnissä
Kuljetukset Venäjän arktisiin tukikohtiin ovat armeijan logistiikkalaitoksen mukaan kasvaneet tammi-syyskuussa 200 prosenttia. Putin ympäristöpoliittisen erikoisasiantuntija Sergei Ivanovin ansioksi voidaan lukea se, että lähinnä Novaja Zemljan alueelta on kerätty 3 000 tonnia romua takaisin kierrätykseen. Rauhanomaisesta boomista alueella taas kertoo se, että laivakuljetukset pohjoista reittiä Euroopan ja Kaukoidän välillä ovat kasvaneet alkuvuonna 40 prosenttia.
Venäjän aktiviteetti Suomen rajoilla ei ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus. Näin on erityisesti arktisen merenkulun tietämyksen osalta. Suomessa on etupäässä suunniteltu, mutta myös jatkuvasti rakennettu aluksia Venäjän arktisten toimijoiden käyttöön. Nyt Venäjän suurin varustamo suunnittelee vakavissaan suurten arktisten risteilyalusten tilaamista. Se onnistuisi mainiosti varustamon ennen omistamalla Helsingin telakalla, jossa itse asiassa jo valmistaudutaan kahden pienemmän arktisen risteilyaluksen rakentamiseen.
Pohjoisessa kaikki kukkii nopeasti
Venäjän viimeisimmän sotaharjoituksen vei läpi 200. moottoroitu tykistöprikaati, joten mukana harjoituksessa häärivät uusimpien tankkien lisäksi raketinheittimet, rynnäkkötykit ja dronet. Kuten joukkojen kokoonpanosta voi päätellä, kyse ei ollut puolustautumisesta, vaan nopeasta etenemisestä. Joukot operoivat Luostarin tukikohdasta, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Harjoituksen teemana oli järjestäjän mukaan “joukkojen johtaminen nopeasti vaihtuvan tilannekuvan operaatiossa”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putinin puolue kompuroi Moskovassa – muu maa jatkuvuuden kannalla paikallisvaaleissa

Putinin puheet vetoavat tunteisiin – provosointi saattoi olla tarkoituksellista huomion hakemista

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Venäjä pakittaa pohjoisessa – kaasuhankkeita jäihin

Venäjän Kinzhal-ohjus on torjumaton uhka Pohjolassa – arktinen sotilasdoktriini muuttumassa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää