Arja Juvonen: Saattohoitoon pitää saada oma laki
Kuolevien ihmisten saattohoitoon pitää saada oma laki, joka kokoaa eri säädöksissä olevat velvoitteet yhteen. Samalla pitää luoda yhdenmukaiset hoitokäytännöt koko maahan ja tuoda hoitokeinot kaikkien ulottuville. Tätä vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, joka on ammatiltaan geronomi, vanhustenhoitaja.
Juvonen järjesti asiasta keskustelutilaisuuden keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa. Saattohoito nousi tapetille muutenkin äskettäin, kun eduskuntaan tuotiin kansalaisaloite eutanasiasta. Saattohoito liittyy samaan aihepiiriin saumattomasti.
– Ajatushan ei ole vanha. Muutamia vuosia olemme miettineet, että suomalainen saattohoito on yksi kehitettävä asia. Sitä pitäisi parantaa, yhdenvertaistaa ja mahdollistaa, että ympäri Suomea olisi hyvää saattohoitoa saatavilla. Itse olen työskennellyt yli 20 vuotta vanhustenhoidossa Helsingissä. Siinä on ollut hetkiä, jolloin asiat menivät hyvin. Välillä on mennyt hyvin huonosti. Ja joskus en ole tiennyt, menikö hyvin vai huonosti. Työkaverini kysyvät usein, mitä teemme eduskunnassa asioiden hyväksi. Nyt herätämme keskustelua ja katsomme, mitä voimme oikeasti tehdä asioiden parantamiseksi, Juvonen pohjusti.
Hoitotavoite karkaa
Juvonen laati äskettäin toimenpidealoitteen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriön pitäisi perustaa asiantuntijatyöryhmä ja käynnistää kansallinen hanke saattohoidon parantamiseen ja sen epäkohtien korjaamiseen. Hyvä saattohoito pitäisi saada subjektiiviseksi oikeudeksi jokaiselle, lapsipotilaan saattohoitoon ohjeistukset ja saattohoitolaki yksiin kansiin.
Kansanedustaja Arja Juvonen.
– Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä jokaisessa suuressa kaupungissa on oltava erityinen saattohoito-osasto. Tavoite tuntuu karkaavan, sillä toimintoja ja valmisteluja ei ole kaikkialla edes käynnistetty. Myös sote uudistus painaa päälle. Jos tavoite on asetettu, se tulee saavuttaa. Emme voi vain toivoa ja odottaa hyvien asioiden tapahtuvan, ei joulu ole aina. On tehtävä konkreettisia toimia, Juvonen vaatii.
Ihmistä pitää auttaa kuolemaan rauhallisesti
Avauspuheen piti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.), joka on taustaltaan sairaanhoitaja.
– Virginia Hendersonin sanoin sairaanhoitajan tehtävä on auttaa ihmistä kaikissa toimissa, jotka edistävät terveyttä tai toipumista tai auttavat kuolemaan rauhallisesti. Tässä on eettiset ohjeet hoitotyöhön. Autamme ihmistä ja olemme läsnä myös vaikeimpana hetkenä. Se on hoitotyön ydintä, Mattila määritteli.
– Olen hoitanut työssäni paljon kuolevia potilaita ja omaisia siinä samalla. Olen monta vainajaa pukenut viimeiseen vaiheeseen, Mattila muisteli.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Tarvitsemmeko lakia, kun olemme monen tien risteyksessä? Meneillään on sote-palveluiden uudistus osana maakuntahallintoa. Olemme saaneet eduskuntaan kansalaisaloitteen eutanasiasta.
– Yhtä kaikki saattohoitoa ei voi jättää ulkopuolelle mistään konkreettisesta asiasta. Tarvitaanko lakia, on hyvä kysymys. Meillä on paljon ohjeita, mietintöjä, suosituksia, tutkimustyötä, mutta silti keskustellaan siitä, mitä on hyvä kuolema ja hyvä saattohoito. Sen nosti esille myös keskustelu eutanasiasta. Julkisuudessa kläyty keskustelu osoittaa, että meillä on kehitettävää ja tehtävää. Mielenkiinnolla odotan Arjan ABC:ta, jonka hän on luvannut ministeriöön lähettää, Mattila totesi.
Airaksinen: Hoito ennen hallintoa
Professori emeritus Timo Airaksinen puhui saattohoidon eettisestä puolesta. Hän painotti, että ihmistä pitää hoitaa yksilönä, hoidon pitää helpottaa ainutkertaisen ihmisen hätää ja lievittää kipua.
– Ihmistä pitää hoitaa yksilöllisesti, kun hän on viimeisessä hädässä.
Saattohoidon eettisiin tilanteisiin tullaan, kun ihminen ei enää parane, hän kuolee, mutta lääkäri pystyy kuitenkin viivyttämään hänen tilaansa pitkäänkin. Mutta jos tilanne on kivulias ja ahdistava, se tuo kärsimystä ilman että sillä on merkitystä – hän ei parane kärsimyksen jälkeen, vaan kärsimys vain pahenee, pitääkö tuota kärsimystä enää jatkaa.
Professori Timo Airaksinen.
Airaksinen vaati etenkin kivun hoitamista kuolevilta potilailta lääketippoja säästämättä. Ei pidä katsoa asiaa hallinnollisesti niin, että tämä lääke liittää, kun se täyttää normin.
– On järkyttävä ajatus vähentää kivun lievitystä kuolevalta potilaalta siksi, ettei ihminen kuolisi lääkkeeseen! Tai ettei vanhukselle anneta psyykenlääkettä, ettei hän tulisi riippuvaiseksi siitä, Airaksinen mainitsi esimerkkinä.
Hän piti valitettavana, että erilaisilla uskonnollisilla tai lääketieteellisillä perusteilla vastustetaan joitakin kuolevan lähtöä helpottavia hoitoja tai pidetään elämän tyngässä kiinni, vaikka se merkitsisi kärsimystä.
– Se antaa lääkäreille oikeuden jatkaa kärsimystä, jos esimerkiksi ”elämä on pyhää”. En ymmärrä sellaista, Airaksinen totesi.
Hän painotti myös hoitotahdon merkitystä. Hän mainitsi historiallisena esimerkkinä Sigmund Freudin ja hänen lääkärinsä tekemän sopimuksen, että jos Freudin elämä muuttuu ylivoimaiseksi, lääkäri antaa hänelle tappavan ruiskeen. Vuonna 1939 hänelle tuli suusyöpä ja hän katsoi ajan tulleen. Hänen vaimonsa toivoi, ettei nyt ihan vielä, mutta lääkäri sanoi, että meillä on sopimus ruiskeen antamisesta. Ja näin tapahtui: Freud kuoli kivuttomasti.
Ihmisen omaa tahtoa pitää siis kunnioittaa ja helpottaa hänen henkilökohtaista, ainutkertaista hätäänsä. Muu on holhoamista, paternalismia.
– Potilaan tahtoa pitäisi totella niin, ettei kuolemaa tarvitsisi kauheasti pelätä, Airaksinen tiivistää.
Kipu voidaan poistaa jopa kokonaan
Juha Hänninen toimii saattohoitolääkärinä Terhokodissa. Hän antoi lääkärien toimista ja auttamisen mahdollisuuksista valoisamman kuvan kuin Airaksinen. Hänkin painotti Airaksisen tapaan ihmisen hädänainutkertaisuutta – me elävät emme voi täysin eläytyä siihen tilanteeseen, johon kuoleva ihminen joutuu, meillä kenelläkään ei ole kokemusta siitä.
Saattohoitolääkäri Juha Hänninen.
Hän painotti, että hoitotahto, joko suullinen tai kirjallinen sitoo lääkäriä. Valtaosa kivuista voidaan hoitaa. Jopa potilaan nukuttaminen, jota Airaksinen hieman ihmetteli, on käyttökelpoinen keino joissakin tilanteissa, jos vaikkapa potilasta uhkaa tukehtuminen.
– Hoitoa pitää suunnitella ennakoiden. Potilaan tahto pitää selvittää ajoissa, hän sanoo.
Tähän liittyy myös kuolintapojen kehitys: jo 23 prosenttia kuolee syöpään. Dementiaan kuolee nyt 14 prosenttia. 20 vuoden päästä siitä tulee naisten yleisin kuolinsyy.
98 prosenttia kuolevista kokee tai pelkää hengenahdistusta, 96 prosenttia masennusta ja ahdistusta, 70 prosenttia kipuja. Näitä kaikkia voi lievittää lääkityksellä. Ja tietoisuus kuolemasta usein helpottaa ahdistusta.
Lopulta kuolema voi tulla kuitenkin nopeasti ja yllättäen, esimerkiksi syöpää voidaan hoitaa hyvin ja elämää jatkaa pitkään, kunnes lähtö tulee sittenkin yllättäen ja yht’äkkiä.
– Niin se käy, Hänninen totesi.
Hänninen painotti, että hyvä saattohoito säästää samalla rahaa. Paradoksaalisesti rikkaat maat eivät ole pärjänneet tässä hyvin, kun meillä on panostettu kalliisiin teknisiin hoitoihin. Saattohoitoa ei pidä unohtaa.
– Jokaisella on oikeus hyvään saattohoitoon ennen eutanasiaa – ja tarvittaessa eutanasiaan, Hänninen tiivistää.
Juvonen sanoi, että hänen puheessaan oli paljon sellaista, mitä voidaan ottaa uuteen lakiin.
– Käyttäkää toki, Hänninen lupasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juvonen vaatii saattohoitolakia: “Nyt vihdoin tämä asia on korjattava”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää