Kansanedustaja Ari Koponen Eduskunnassa. / Matti Matikainen
Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: “Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”
Perussuomalaisten kansanedustajan ja sivistysvaliokunnan jäsenen Ari Koposen perusteellinen työ koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta, sillä hallituksen julkaisemaan toimenpideohjelmaan on kirjattu useita kohtia, joita Koponen on ajanut omassa eduskuntatyössään. Hallitus julkaisi tammikuussa toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti parin viime vuoden aikana ja koulukiusaaminen on muuttunut jopa väkivaltaisuuksiksi. Väkivaltaisuutta näkyy lisäksi yhä nuorempien lasten keskuudessa, sillä useiden tietojen mukaan jo päiväkoti-ikäisten keskuudessa tavataan entistä rajumpaa käytöstä.
— Koulukiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäiseminen ovat yksi oman eduskuntatyöni suurimmista tavoitteista, ja olen puhunut niiden puolesta jo pitkään. Olen myös kritisoinut ja kirittänyt hallitusta viemään näihin liittyviä asioita eteenpäin niin salipuheissa kuin toimenpide- ja lakialoitteillakin, kertoo kansanedustaja Ari Koponen.
– Hallituksen nyt julkaisemassa toimenpideohjelmassa on monia kannatettavia kohtia, jotka ovat nyt onneksi ottamassa askeleen eteenpäin. Samaan aikaan kyseinen ohjelma on myös varsin puutteellinen, sillä siinä ei ole otettu lainkaan esille esimerkiksi kotien roolia ongelman yhtenä ratkaisijana, kertoo Koponen.
Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäiseviä konkreettisia toimia
Toimenpideohjelmassa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kiinnitetään huomiota muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa. Lisäksi huomiota saa sitouttava yhteistyö. Molemmat edellä mainitut asiat ovat sellaisia, joiden pilotoinnin Koponen käynnisti yhdessä Keravan kaupungin kanssa jo ennen kansanedustajana toimimista.
Killan alakoulussa toteutettiin Koulusisko-kokeilu, jossa kouluun saatiin helposti lähestyttävä aikuinen. Tämä terveysalan ammattilainen oli matalalla kynnyksellä oppilaiden saatavilla. Lisäksi hän opetti tunnetaitoja oppilaille ja opettajille, mikä paransi samalla koko kouluyhteisön hyvinvointia, kun lasten ongelmiin puututtiin ennaltaehkäisevästi.
Hallituksen tuoreeseen toimenpideohjelmaan on otettu useita kohtia suoraan Koulusisko-pilotin toimintamallista, ja sen pilotoimiseen myönnetään noin 7 miljoonan euron määrärahat.
Asia ei ratkea pelkästään hallituksen toimin
Hallituksen toimenpideohjelmassa on yhtenä avainkohtana myös kiusaamista ja häirintää koskevien säännösten täsmentäminen lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa. Tämä on myös suoraan Koposen tekemästä lakialoitteesta, jonka allekirjoitti yli puolet kansanedustajista.
Kolmantena kohtana hallituksen toimenpideohjelmasta Koponen haluaa nostaa esille lainsäädäntöhankkeen turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi. Koponen käynnisti samaa aihetta koskevan lakialoitteen valmistelun eduskunnassa viime joulukuussa. Myös tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa.
— Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan puuttuminen sekä sen ehkäiseminen ovat isoja asiakokonaisuuksia, joihin ei ole vain yhtä ratkaisua ja joihin päästään vain eri tahojen yhteistyöllä. Tämä ei ratkea pelkästään hallituksen toimin, vaan siihen tarvitaan myös opposition kuuntelemista sekä vahvaa tukea, eli siis koko eduskunnan ja kaikkien puolueiden yhteistyötä. Lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ on tärkeää koko yhteiskuntamme tulevaisuudelle niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: “Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”
Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”
Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”
Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa
Ari Koponen: “Huijataanko suomalaiset sähköautoihin väliaikaisilla tukimuodoilla?”
Koposelta jo toinen yli 100 nimeä kerännyt lakialoite: “Koulukiusaaminen ei lopu pelkällä pääntaputtelulla”
Koponen esittää rikosoikeudellisen ikärajan alentamista ja kovempia rangaistuksia nuorten tekemistä väkivaltarikoksista: “Ideologiat estävät tähän ongelmaan puuttumisen”
Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: “Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”
Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – “Tämä on askel kohti parempaa”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.