LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuore jäsenkysely kertoo karua kieltä maahan muuttaneiden hoitajien kielitaidon aiheuttamista ongelmista. Kielitaidottomuus lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
– Tämä on hoitajien hätähuuto, ja nyt pitää silmien aueta kielitaidottomien maahanmuuttajahoitajien aiheuttamiin ongelmiin, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen jyrähtää.
Kyselyssä ulkomailta rekrytoitujen kielitaitoa piti riittävänä vain yksi prosentti vastaajista, kun taas 80 prosenttia koki sen riittämättömäksi. Jopa 83 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kollegan heikko kielitaito kuormittaa työntekoa.
Koponen pitää näitä lukuja hälyttävinä raskaan ja tärkeän työn sujuvuuden kannalta.
– Turvallinen hoito suomalaisille taataan suomen kielellä. Kielitaidottomuus on uhka potilasturvallisuudelle, Koponen sanoo.
Koponen perustelee kantaansa jäsenkyselyn osalla, jossa 53 prosenttia vastanneista sanoi kielitaidottomuuden aiheuttavan vaaratilanteita työssä. Koponen pitää suolan hieromista haavoihin yhtä hyvänä ratkaisuna kuin kielitaidottomien hoitajien palkkaamista soten ongelmien ratkaisuksi.
SuPerin entinen puheenjohtaja Silja Paavola sanoi ennen eduskuntavaaleja, etteivät heikosti suomea osaavat ulkomaalaiset työntekijät ole lisäkuorma, joka erityisesti ajaisi hoitajia alalta. Koponen pitää tätä kannanottoa äänestäjien harhauttamisena.
– Jäsenistö elää käytännön karussa todellisuudessa ja ex-puheenjohtaja ideologisessa pilvilinnassa. Vieläkö hoitajajärjestön johdossa ollaan samaa mieltä? Koponen kysyy.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin eilen julkistamassa laajassa jäsenkyselyssä kartoitettiin hoitajien kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta ja kielitaidosta. Kyselyssä suomalaisista hoitajista selvä enemmistö koki ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi ja kuormittavaksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei hyväksy omaishoidontukeen tehtävää leikkausta ensi vuodesta 1.1.2025 alkaen. Omaishoidontukea leikataan toiseen maksuluokkaan kuuluvilta Länsi-Uudenmaan omaishoitajilta 75 euroa. Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo, että perussuomalaiset olisivat hakeneet säästöjä leikkaamalla ennemmin poliittisten ryhmien ryhmärahoista ja paperittomien palveluista.
Ministeri Kaisa Juuso arvioi, että Suomen hoiva-alan ongelmat saadaan kyllä ratkaistua ja hoitajia riittää myös jatkossa. - Ehkä tulevaisuudessa myös arvostetaan enemmän yhteisöllisyyttä ja perhekeskeisyyttä ja vähemmän sitä yksilökeskeisyyttä, mikä nyt on pitkälti vallassa.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Lue lisää
Lue lisää
