PS ARKISTO
Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.
– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Irti sylikoiraleimasta
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Lahjoittaisi rahaa
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Ei mitään yhteisvelkaa
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurovaalit 2024 Petteri Orpon hallitus EU:n maahanmuuttopolitiikka luottamuspääoma liikkumattomuus metsät yhteisvelka suurpedot kriisinkestävyys valtiontuki rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat Ari Koponen työelämä Euroopan unioni Sääntely EU-politiikka Riikka Purra Sisämarkkinat koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eurovaaliehdokas Sara Seppänen haluaa EU:n palaavan perustehtäviinsä – EU:n on jätettävä näpertely pullonkorkkien kanssa ja keskityttävä Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen
Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”
Susien ihmisarkuus heikentynyt – Koponen: ”Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa”
PS-Nuorison puheenjohtaja: EU:n itsetuhoinen ilmastopolitiikka ajaa teollisuuden muualle
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.