Argentiinaan talousihmeen tuonut Milei: Epäonnistuneita valtioita ja instituutioita yhdistää henkinen sairaus nimeltä woke, joka on kääntänyt länsimaiset arvot päälaelleen

Kuluneen vuoden aikana Argentiinan presidentti Javier Milei on ollut yksi maailman näkyvimmistä johtajista. Ekonomistitaustainen ja libertaarihenkinen presidentti lähti ratkomaan maansa talousvaikeuksia moottorisahamaisilla leikkauksilla ja byrokratian kaventamisella. Vastoin länsimaisen valtamedian odotuksia oikeistolaisella talouspolitiikalla on saatu aikaan jo pienimuotoinen talousihme.

Viime viikolla Milei osallistui World Economic Forumin kuuluisaan kokoukseen Sveitsin Davosissa maailman eliitiin kanssa. Hän piti yllättävän puheen, joka on noussut otsikoihin ympäri maailmaa.

Milei aloitti kertomalla, kuinka hän aloitti reilu vuosi sitten Argentiinan presidenttinä ilman poliittisen koneiston tukea, mutta sitoutui palauttamaan maahansa vapauden aatteen. Nyt Argentiina näyttää koko maailmalle mallia valtiontalouden vakauttamisesta, inflaation hallinnasta ja luottamuksen rakentamisesta kansalaisiin.

Presidentti kertoo löytäneensä kansainvälisiä liittolaisia ja ylistää nimeltä mm. Elon Muskia, Donald Trumpia ja Giorgia Melonia, joiden hän kertoo jakavan hänen visionsa yksilönvapaudesta. Puhe oli samaan aikaan dramaattinen, että toiveikas. Milei kuvailee “woke-ideologiaa” vapauden vastaiseksi ja tylyttää paikan päällä Davosissa:

“Aiemmin näytti siltä, että woke-vasemmistolla olisi maailmanlaajuinen yliote politiikassa ja oppilaitoksissa, mediassa ja ylikansallisissa organisaatioissa, jopa Davosinkin kaltaisilla foorumeilla. Nyt se on alkanut murenemaan. Toivon, että vapauden ideat alkavat itämään.”

Puheessaan Milei visioi vapausaatteen ja länsimaiden uutta kukoistusta. Hänen mukaansa länsimaiden ongelmat ovat peräisin ikiaikaisten arvojen ja ihanteiden hylkäämisestä, joita woketus, valtiojohtoisuus ja Davosin kaltaiset foorumit ovat vain pahentaneet. Milein mukaan länsimaissa on vihdoin alettu kyseenalaistamaan suuntaa, jota on kuljettu vuosikymmeniä, ja joka joka on johtanut vakaviin ongelmiin.

Milei ei säästellyt sanoja. “Yhteinen nimittäjä epäonnistuneille valtioille ja instituutioille on henkinen sairaus nimeltä woke-ideologia”. Kohupresidentti muistutti, mitä on pelissä: “Länsi edustaa ihmiskunnan saavutusten huippua, joka perustuu hedelmälliseen maaperään – kreikkalais-roomalaiseen perintöön ja juutalais-kristillisiin arvoihin.”

Puhe syveni nopeasti mittavaksi analyysiksi siitä, minkä Milei katsoi olevan pielessä tässä länsimaita kurittaneessa uudessa maailmankatsomuksessa. Hän analysoi sitä, miten woke ja valtiojohtoisuus ovat kääntäneet perinteiset länsimaiset arvot päälaelleen ja heikentäneet kansakuntien menestystekijöitä.

 Woke ja valtiojohtoisuus toimivat yksilönvapautta vastaan

Milei nimesi länsimaisen sivilisaation tukipilareiksi vapauden ja yksityisomaisuuden kunnioituksen, vapaan markkinatalouden, sananvapauden ja uskonnonvapauden. Hän ylisti rohkeaa pioneerihenkeä ja mainitsi sen ruumiillistumaksi Muskin, joka on joutunut “woke-ideologian kohtuuttoman parjauksen kohteeksi viattoman eleen vuoksi”.

Länsimaita on pitänyt otteessaan “uusi poliittinen luokka”, Milei luonnehtii. Se nojaa kollektivistiseen ideologiaan, ja se valjastaa yhteiskunnalliset kriisit valtansa keskittämiseen. Milein mukaan ”sosialistista” agendaa on hivutettu naamioimalla sitä “liberaaliksi paradigmaksi”. Vapaus on korvattu “vapauttamisella” ja poliittisella uusjaolla “marxilaisia oppeja” mukaillen.

Milein mukaan tämän arvomaailman ytimessä on ajatus, että yhdenvertaisuus lain edessä ei enää riitä. On alettu puhumaan “piilevästä rakenteellisesta eriarvoisuudesta”, jonka korjaamiseksi vaaditaan lisää valtiojohtoisuutta. Tämä palvelee vallanhimoisia byrokraatteja.

“Kulttuurin taannuttamisen myötä jokainen sivilisaatiomme peruspilari on korvattu vääristyneellä versiolla itsestään.”

Niin kutsutut negatiiviset vapaudet on korvattu “loputtomalla ja keinotekoisella listalla positiivisia oikeuksia”. Ihmisiltä on viety vastuu omasta toimeentulostaan, ja vastaavasti toisten kustannuksella hankittavasta ylellisyydestä on tullut ihmisoikeuksia. Instituutioiden roolina on Milein mukaan valvoa ja “rankaista poikkeavista mielipiteistä.”

DEI-liike, maahanmuutto, ympäristöradikalismi ja sukupuoli-ideologia palvelevat Milein mukaan valtion laajenemista ja vääristävät länsimaisia ihanteita.

 Feminismi ja gender-ideologia ovat vieraantuneet tasa-arvosta

Milei nosti esille feminismin radikalisoitumisen, jossa ei enää tavoitella sukupuolten yhdenvertaisuutta lain edessä. Pikemminkin feminismistä on tullut naisten etuoikeuksien tavoittelua ja miesten ongelmien vähättelyä. Se “lietsoo sukupuolten kamppailua toisiaan vastaan, vaikka sukupuolten pitäisi olla samalla puolella.”

“Jos nostat näitä asioita esille mediassa tai edes tällä foorumilla, sinua pidetään naisvihamielisenä vain siksi, että puolustat modernin demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatetta – joka on yhdenvertaisuus lain edessä. Ja tietysti siksi, että puolustat myös dataa.”

Milei korosti ympäristönsuojelun tärkeyttä ja totesi sen olevan eri asia kuin “fanaattinen ympäristöideologia”, jossa ihmisiä pidetään maailman “syöpänä”, ja jossa taloudellinen kehitys nähdään automaattisesti rikoksena luontoa vastaan.”

“Nämä foorumit tukevat myös LGBT-agendaa, jossa yritetään pakottaa näkemään naiset miehinä ja miehet naisina vain yksilön oman kokemuksen perusteella. He eivät kuitenkaan kommentoi mitenkään sitä, kun mies pukeutuu naiseksi ja tappaa vastustajansa nyrkkeilykehässä, tai kun miespuolinen vanki väittää olevansa nainen ja raiskaa naisia vankilassa.”

Milei muistutti viime viikkoina esille nousseesta tapauksesta, jossa kaksi amerikkalaista sateenkaariaktivistia tuomittiin sadaksi vuodeksi vankilaan kuvattuaan adoptiolastensa seksuaalista hyväksikäyttöä kahden vuoden ajan. “Äärimmillään sukupuoli-ideologiassa on kyse lasten hyväksikäytöstä”, Milei luonnehti. “Haluan tietää, kuka tukee tällaista toimintaa.”

“Terveitä lapsia vahingoitetaan peruuttamattomasti hormonihoidoilla ja silpomisella, aivan kuin viisivuotias lapsi voisi antaa suostumuksensa tällaisiin asioihin. Ja jos perhe ei hyväksy tätä, aina löytyy valtion edustajia, jotka tulevat väliin ja selittävät sen olevan lapsen parhaaksi.”

 DEI, massamaahanmuutto ja länsimainen häpeä edustavat itsetuhoisuutta

Osana woke-kritiikkiään Milei kuvaili DEI-periaatteiden heikentävän ansioiden merkitystä liike-elämässä, julkishallinnossa ja oppilaitoksissa: “Se edustaa palutaa menneisyyden aristokraattisiin järjestelmiin. Keksitään kiintiöitä jokaiselle vähemmistölle, jonka poliitikot voivat keksiä, ja lopulta se heikentää instituutioiden tasoa.”

Milein mukaan woke on pilannut myös maahanmuuton. Aiemmin länsimaisiin vapausihanteisiin kuulunut mahdollisuus maahanmuuttoon ei enää tarkoita rakentavaa osaajien houkuttelua, vaan massamaahanmuuttoa, jota ohjaavat enemmän “syyllisyys kuin kansalliset intressit.”

“Koska länsi on muka syypää kaikkeen pahaan maailman historiassa, tämän sovittamiseksi on avattava rajat kaikille, mikä johtaa käänteiseen kolonialismiin, ja se muistuttaa kollektiivista itsemurhaa.”

“Näemme kuvia maahanmuuttajajoukoista, jotka pahoinpitelevät, ahdistelevat tai jopa tappavat eurooppalaisia kansalaisia, joiden ainoa “synti” oli kuulumattomuus tiettyyn uskontoon. Mutta kun joku kyseenalaistaa tämän, heidät leimataan rasisteiksi, muukalaisvihamielisiksi tai jopa natseiksi.”

Milei varoitti, että yliopistojen tiedekuntiin pesiytynyt woke muokkaa länsimaista eliittiä ja yllyttää hylkäämään ne kulttuurit, ideat ja arvot, jotka aikoinaan nostivat länsimaat maailman huipulle. “Millainen tulevaisuus meillä voi olla, jos opetamme nuorisollemme häpeämään menneisyyttämme?”

Kaikki alkoi Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Milein mukaan on ironista, miten “vapaat kansakunnat alkoivat tuhota itseään”, kun heillä ei enää ollut ulkoisia vihollisia voitettavanaan. “Hävisimme omalle välinpitämättömyydellemme.”

“Eikö juuri tällä hetkellä Isossa-Britanniassa kansalaisia vangitaan muslimimaahanmuuttajien tekemien kauhistuttavien rikosten paljastamisesta – rikosten, joita hallitus yrittää salata?”

Milei näpäytteli ylikansallisia elimiä ja erityisesti Euroopan Unionia tämän kehityksen kiihdyttämisestä. Tapetilla olivat erityisesti EU:n tuoreet sensuurihankkeet:

“Eikö juuri äskettäin ole kuultu, kuinka tietyt eurooppalaiset johtavat viranomaiset – sanoakseni melko ‘punaiset’ – ovat avoimesti vaatineet sensuuria. Tosiasiassa ei ole sensuuria. On vaan tällainen idea, että on hiljennettävä ne, jotka eivät osallistu woke-ideologiaan.”

Hänen mukaansa ainut voittaja on poliittinen luokka, joka toimii sekä erotuomarina että osapuolena. Poliittinen luokka pitää otteessaan suurta osaa poliittisesta kentästä, ja usein erot puolueiden välillä ovat lähinnä “kosmeettisia”. Poliitikot vaihtavat toisilleen palveluksia kansalaistensa piikkiin kansainvälisellä tasolla.

Toivoa paremmasta

Milei kuvaili, että vuosikymmeniä käytetty poliittinen malli on jo nähty. Hänen mukaansa nyt olisi avautumassa historiallinen ikkuna suurelle muutokselle ja rohkeille tekijöille:

“On aika palauttaa opit, jotka olivat itsestäänselvyyksiä edeltäjillemme, ja jotka olivat länsimaiden menestyksen kulmakiviä, mutta joita viime vuosikymmenten yksipuolinen ajattelu on hylkinyt harhaoppeina.”

“Kuten Churchill kerran totesi, mitä kauemmas katsot historiaan, sitä pidemmälle voit nähdä myös tulevaisuuteen.”